Hae tästä blogista

Tietoja minusta

Oma kuva
Elämäniloa ja maailmantuskaa. Valosta varjoon - ja takaisin. Tervetuloa matkalle mukaan!

perjantai 6. joulukuuta 2013

Sokerileipurit

Itsenäisyyspäivän iltaa vielä ja kiitos tsempityksistä juontokeikkaa varten! Hyvin meni, luulisin, vaikka taisi mikki aluksi vähän täristä. Oli kaunis ja vaikuttava juhla.

Täällä laulu, jonka kuulin ensimmäistä kertaa tuossa juhlassa ja sai vedet silmiini. Olkoon se kunnianosoitus isälleni ja kaikille muille sotiemme veteraaneille.

Näin kauniilta näyttää pihamaamme tänä iltana, kuvat tyttären ottamia:

Tielläliikkujille keli taitaa olla viheliäinen, mutta kyllä uusi lumi on kaunista katsella!

Piparitaikinasta mainitsinkin tuossa aamuisessa postauksessani. Innostuttiinkin tyttäreni kanssa kokeilemaan, saataisiko aikaan piparkakkutalo tai pari. No saimmehan me! Ei näitä ihan vatupassin kanssa ole koottu, mutta ensikertalaisten väkästämiksi ihan ok. Vai mitä tuumaatte?:


Reilusti kuorrutusta ja koristeita niin pikku virheet menevät piiloon. Ja ovat sitten aikanaan makoisampia syödä! Ihan normipipareitakin tehtiin, mutta vaan osa jaksettiin koristella taloprojektien jälkeen:
Viime viikolla pidin työpaikallani perinteisen askarteluillan, missä innokkaat askartelijat väkästivät joulukortteja ja pakettikortteja, kokeiltiinpa sytykeruusunkin tekoa. Itsekin sain muutaman pakettikortin aikaiseksi:

Edelleen toivottelen ihanaa itsenäisyyspäivän iltaa! Mukavaa kun on vielä kokonainen viikonloppu edessä! Huomenna suunnistammekin jouluostoksille.

5 kommenttia:

  1. Onpa ihanan herkullsen näköisiä pipareita ja upeita mökkejä. Kyllä noita passaa aikanaan makustella.

    VastaaPoista
  2. ♥oi,mitä herkkumökkejä ja muuta! Kauniita korttejakin!

    VastaaPoista
  3. Voi miten jouluista. Kiva että esiintyminen meni hyvin, vaikken sitä kyllä epäillytkään.
    Ihania mökkejä ja pipareita. Kukahan meillä teksisi , kun emäntä ei oikein jaksa ?

    VastaaPoista
  4. Kiitos Ihanaiset kommenteista! Tulipahan mökkejäkin kokeiltua, mutta Anneli, ilmankin pärjää...tuskin minäkään ensi jouluna teen, sen verran työlästä oli noita värkätä.

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!