Joulun toivotukset

Äippä lämmittää leivinuunia. Aikoo paistaa kinkun. Minä, Pinja, vahdin, että tuli syttyy.

Nyt se touhuaa jotain ihan muuta. Heiluu kameran kanssa. Huomaakohan jos nappaan tästä ihan vaan yhden pienen kalikan?

Onnistui! Tästä tulee vähän roskaa ja tikkuja matolle, mutta kohta se kuitenkin on taas imurin kahvassa kiinni, joten ei haitanne....

Ilonpilaaja! On kuulemma jo siivottu.

Vahditaan sitten tätä takkatulta. Vaikka loppupäivä!

By the way, laittaakohan se kohta sen kinkun tuonne ylös leivinuunin puolelle? Sitähän sitten nuuhkitaan taas koko pitkä päivä asiaankuuluvalla hartaudella. Lupasi kyllä tytölle, että kun se otetaan uunista, niin sitä saa syödä niin paljon kun jaksaa. Koskeekohan se meitäkin? On kuulemma parasta juuri uunista otettuna.

Voi hyvää päivää tuota kakaraa! Ottaisi nyt vaan iisisti. Olen ihan vakuuttunut, että me saadaan sitä kinkkua maistaa. Sitten illalla. Justhan me aamupalat syötiin. Mutta ei tuo sitä muista. Sen lähimuisti on  noin kolme sekuntia. 

Veera vähän hymyilee:
vielä touhottaa ihmiset – hassut!
Koira rauhassa venyttelee,
pedissä ojentaa tassut.
Tietää: kyllä paketin saa
vaikkei niitä itse jaa.
Riittää, että on suloinen,
silloin iso lie kasa lahjojen!
(Runo pöllitty Mustin ja Mirrin joulukalenterista)

Katsokaas meitä! Mamma uhosi - kuten joka ikinen joulu - että tämän joulun me saamme pysyä kaapissa. Huudettiin sitten siellä niin kovaa että päästiin tänne rukin päälle keikkumaan. Eikö se riitä että koko muu vuosi ollaan siellä pölyisessä kaapissa? Ei se itsekään aio jouluaan kaapissa viettää, ei ole siivonnut ensimmäistäkään kaappia!

Meillä kävi vähän huonompi säkä, "päästiin" vessaa koristamaan. No, ehkä parempi tämäkin kuin pahvilaatikossa kaapin perukoilla. Täällä on sentään siivottu. Ilmastointi on aika hyvä, ja päivänvaloa saadaan ikkunasta.

Minä olen vähän yksinäinen. Mitä muuta sininen joulupukki voisi olla? Jouduin muusta kuorosta eroon tähän lavuaarin reunalle. Sovin kuulemma hyvin sinisen lavuaarin koristukseksi. Pitänee sitten olla tyytyväinen tähänkin suosionosoitukseen. Kunhan eivät roiskisi saippuavettä päälleni.

Lämmin kiitos kaikille meitä muistaneille! Kiitos korteista, kukista, paketeista, tekstareista, ajatuksista, hyvän joulun toivotuksista! Kiitos myös täällä blogissa pistäytyneille, kiitos ihanista kommenteista ja joulutoivotuksista myös blogiystävilleni. Olette kaikki tärkeitä! 

Tänä jouluna ajattelen erityisesti teitä,ystäväni, joita kipu jäytää, olipa kivun syynä sitten jokin kurja sairaus, tapaturma tai onnettomuus. Jaksetaan ja kestetään. Ehkä joulun lämpö siirtää hetkeksi kivuliaan olon sivuun.

Minä, perhe, koirat ja laulukuoro jatkamme nyt joulutouhuja ja hiljennymme pikapuoliin joulun viettoon. Kerrotaan taas joulun jälkeen sitten kuulumiset. Ihanaa, lämmintä, tunnelmallista joulua teille kaikille!