Pinja kertoo joulunpyhistä

 No moi! Minähän se tässä taas...pakko oli tulla kertomaan. Täällä on tapahtunut kaikenlaisia kummallisia asioita. On kuulemma jotkut joulunpyhät, ja ne asiat johtuu siitä.

Ensinnäkin, nuo toivat sisälle PUUN! Siis mitä ihmettä?!? 

Ja ripustivat siihen kaikenlaisia lelunnäköisiä härpäkkeitä. Veera (vaikka on meistä vanhin) kävi yhden pallon sieltä hakemassa ja huudothan siitä tuli. Meinasi kuulemma kaatua koko näre. Ota nyt näistä sitten selvää.

Saatiin me sitä kinkkuakin sitten maistaa, vaikka tosi hintsusti. Äippä ei heltynyt, vaikka istuin koko illan keittiössä kinkun vieressä itkemässä, kun se siellä jäähtyi ja tuoksui ihanalta. Enempää ei herunut, tulee kuulemma ripuli ja masu kipeäksi. Ja pöh, sanon minä. Saatiin kyllä ihan kunnon satsit noita omia barf-herkkuja sitten, ne on kyllä ihan buenoja. Nam! Ihmiset on kyllä syöneet melkein koko ajan ja ähisseet ruoan määrää. Kyllä me voitais uhrautua syömään ne ylimääräiset, mutta siitä ei ole edes keskusteltu. 

Sitten tänne tuli joku hippi, joka on kuulemma asunut täällä joskus. On se käynyt täällä ennenkin, mutta aika harvoin ja meidän muistihan on aika lyhyt. En tiedä aikooko se jäädä tänne asumaan, kun sillä oli kasseja mukana ja on nukkunut jo pari yötä tuolla yläkerrassa. Äippä tuli kyllä ihan hirveän iloiseksi kun se tuli, joten tottahan mekin. Hauskaa siinä on sekin, että se tykkää kuljeskella öisin silloin kun muut nukkuu. Ja mehän vähän sitten aina ilmoitellaan, että nyt joku on outoon aikaan liikkeellä. 

Eilen ne alkoi puhua jostain toisesta tyypistä, joka olisi kuulemma tullut mutta parta oli hukassa. Tällainen säkki tänne kuitenkin ilmaantui. 

Sen tyypin nimi on kuulemma joulupukki. Muistan hämärästi, että täällä on joskus käynyt joku partahemmo, joka on tuoksunut etäisesti tutulta. Mutta tuollaista säkkiä sillä ei ole ennen ollut, pelkkiä kaupan muovikasseja vaan. Onkohan sen määrärahat nousseet?

 

Ihan sama, mutta tuon pussin sisältö kyllä kiinnosti. Tuoksuikin hyvälle. Ja me saatiin paketit! Veera on aika hyvä avaamaan niitä, ja minäkin, mutta Ronja tarvitsee kyllä apua. Paketissa oli sellaiset ihanat rinkelit, joita jäystäessä menikin loppuilta ja sai maton kivan näköiseksi. Muu porukka oli myös tosi ilahtuneita, nekin tais saada kaikkea mieluista, vaikka en minä kyllä niiden tavaroiden päälle ymmärtänyt.

Näistä äippä meni ihan sekaisin. En kyllä tiedä miksi, eihän noita voi edes syödä. Ne viedään kuulemma mökille ja siellä on tuollaisia jo ennestään. Mökille menon me kyllä ymmärrämme, se on kiva juttu.

Tämmöisetkin oli yhdessä paketissa, nämäkin kuulemma sopivat sinne mökille. Ehkä me mennään sinne jo ihan pian?

Meidän paketeissa oli vielä tällaiset pinkit killuttimet:

Nämä  laitetaan mökille mennessä meidän pantoihin, tuolla kääntöpuolella on äipän puhelinnumero. Löydetään sitten kuulemma kotiin jos karataan johonkin. No meille ei Veeran kanssa tulisi mieleenkään lähteä omien ihmisten luota mihinkään, mutta Ronjassa on kyllä hiukan seikkailijattaren luonnetta ja sitä on joskus etsitty pitkin ja poikin. Sillä roikkuu nytkin joku killutin pannassa, ja joskus on joku tuohon numeroon soittanutkin ja Ronja on löytänyt kotiin.

On kyllä hauskaa, kun se mökillä katoaa johonkin pöpelikköön eikä tule, vaikka sitä huudettaisiin. Sitten meille heitellään keppiä, että haukuttais oikein kovasti, ja silloin Ronjakin aina tulee korvat lepattaen, se haluaa leikkiin mukaan. Joskus se on  ehtinyt johonkin pitemmälle ihan väärän grillin äärelle, ja silloin on kyllä ollut täysi härdelli päällä.Eli ehkä nuo killuttimet on ihan hyvät. Ronja menee kyllä aina tekemään tuttavuutta kun tapaa reissuillaan uusia ihmisiä, ja sitten ne älyää soittaa äipälle että Ronja on täällä. Minä en niin vieraista ihmisistä välitä, oma lauma riittää ihan hyvin. Veerakin on kyllä kaikkien kaveri, mutta ei sekään mihinkään karkaa, kun tietää että äippä antaa ruokaa.

Jotain tämmöisiä lipareita siellä säkissä vielä oli. Näistä myös oltiin kovin tohkeissaan. En kyllä ymmärtänyt muuta, kun että tämä tietää sitä, että saadaan olla iltoja keskenämme, kun nuo on jossain riennoissa. Mutta se on sitten joskus.Eilen oli kyllä mukava ilta, kun pääsimme vielä illalla myöhään ylimääräiselle lenkille "kinkkua sulattamaan" (siis mitä kinkkua?). Vettä satoi mutta ei se haitannut. Tänään äippä kyllä joutui taas siivoilemaan, ollaan kuulemma kannettu kuraa sisään ja murennettu matolle. Just, ottais nyt vaan iisisti. Ja otti se sitten ihan päikkäritkin, ja tänään aikovat taas isännän kanssa saunoa tuolla pihasaunassa.

Huomenna meille tulee lisää porukkaa syömään, meidän lempi-ihmisiä, kivaa! Äippä kuulemma haluaisi vielä kiitellä kaikkia. Täällä on käyty paljon naureskelemassa meidän (vakavasti otettavia!) juttujamme, ja on tullut paljon hyvän joulun toivotuksia. Ja joulupukin apulaisille nuo lähettävät myös suurkiitokset! 

Eipä mulla muuta. Pyhät senkun jatkuu, saas nähdä mitä kivaa tässä vielä ehditään! Hauhaut kaikille!