Heips! Viikonlopussa taas, kolmipäiväinen työviikko olikin ihan sopiva. Ensi viikolla sitten arki alkaa toden teolla. Tänään sain kunnian olla alennusmyyntishoppailuilla kahden nuoren neitosen kanssa. Hirveästi ei mukaan tarttunut, torkkupeitto ja yksi neule, ja kaikenlaista pientä arkartelutarviketta. Neitien kasseihin päätyi vähän enemmän tavaraa. Shoppailin enemmän tuolta Jotexin kuvastosta, tilasin solmiamisnauhaverhoja vähän joka huoneeseen kun olivat nyt halpoja. Tekisi vielä mieli tilata kunnon räsymatot eteiseen ja keittiöön, kun olen lopen kyllästynyt noihin duftattuihin...onhan niissä toki hyvät puolensa, helppo pestä ja kuivuvat nopeasti. Edesmennyt äitini harrasti kangaspuilla kutomista, olisi minustakin ihanaa tehdä mattoja ja muitakin tekstiilejä itse,mutta eipä onnistu näillä nivelillä, joten pitää tyytyä ihan ostomattoihin. Pitääpä sitten esitellä saalis kun paketti saapuu, luultavasti jo ensi viikolla.
Joskus reilu 30 vuotta sitten emäntäkoulussa tehtiin peremec-piirakoita (lausutaan "pärämäts"), turkkilaisia jauhelihatäytteisiä piiraita. Ystävä oli näitä värkännyt, joten minäkin innostuin, ja googlettamalla löytyi montakin ohjetta. Taitavat taas olla muotia nämä tataarien herkut, enkä yhtään ihmettele, hyviä ovat, ja suht helppoja tehdä jos ei pelkää tuota öljyssä keittämistä. Taikina oli varsin helppoa käsitellä.
Ensin taikina:
1/2 kg vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1 rkl voita
1 kananmuna
3 dl lämmintä maitoa
Sekoittelin yleiskoneessa, jaoin 20 osaan ja kaulitsin pyöreiksi.
Täyte:
400 g naudan jauhelihaa
1 sipuli
1 1/2 dl vettä
suolaa, valkopippuria
Nämä sekoitetaan ja jaetaan piirakoiden keskelle.
Sitten rypytetään vähän niinkuin karjalanpiirakat, mutta pyöreiksi.
Laitoin paistinpannun pohjalle kuumenemaan muutaman sentin öljyä, ja piirakat sinne paistumaan ensin tuo lihapuoli alaspäin.
Eivät pala kovin helposti, joten ihan rauhassa voi paistella. Sitten käännetään lastalla ja paistetaan toinenkin puoli.
Valmiit piirakat maistuvat turkkilaisen jugurtin kanssa syötynä.
Näitä myydään kuulemma Tampereella nakkareilla sinapin ja ketsupin kanssa. Mielestäni niiden kanssa sopii kuitenkin jokin hapan, smetana tai juuri tuo turkkilainen jugurtti. Tataarit kuulemma syövät myös punajuuren ja suolakurkun kanssa.
Käyvät iltapalaksi, pikkuateriaksi, evääksi...ovat tosi täyttäviä, yksi kerrallaan riittää hyvin. Voisin kuvitella että kävisivät hyvin myös brunssille, lisäksi ei varmaan tarvisi muuta kuin jotain makeaa ja teetä, kahvia ja kuoharia. Näin jossain ohjeessa myös vegeversion, jossa täytteeseen käytettiin soijarouhetta. Unohdin muuten taikinasta tuon munan, eikä koostumus kärsinyt yhtään, joten silloinhan kuorikin olisi vegaaninen, jos oikein ymmärrän.
Pitääpä tässä yhteydessä esitellä muuten uudet ruokaohje- ja leivontakansiomme, jotka on vihdoin laitettu ajan tasalle ja järjestykseen. Kauan tätä suunnittelin ja tuskailin epämääräisten reseptiröykkiöiden kanssa.
Tämä ei varmaan tarvitsisi edes tätä tekstiä, kuva kertoo kaiken:
Mutta helpottaa kyllä kummasti kun ohjeet on järjestyksessä oikein välilehtien kanssa. Haaveilen, että minulla olisi joskus "keittiöläppäri", josta löytyisi sekä omat että netin ruokaohjeet. Sitä odotellessa...
Sain sitten huovutetut lapasetkin tehtyä. Huvittavaa kyllä, miten isot ne olivat ennen huovutusta. Sakset on tässä mittasuhteita näyttämässä:
Oikein jättiläisen lapaset. Tungin muovipusseja sisälle, myös peukaloon ja kiinnitin niitä yhdellä pistolla sieltä täältä, etteivät karkaa pesukoneessa. Huom! tässä kannattaa käyttää puuvillalankaa, villalanka huopuu kiinni, tämänkin irrottamisessa sai käyttää hampaita.
Ohjeessa varoitettiin, että lapaset ovat pesukoneesta otettaessa "muodottomat möykyt", ja melkoisen epätoivoiselta näyttikin:
Mutta kun aikani niitä muotoilin ja venyttelin märkänä, niin niistä tulikin ihan käypäset ja luulisin että juuri sopivan kokoiset:
Eli tervetulemas vaan mamman luo lapastenhakureissulle, poitsu!
Hiljalleen on joulutavaroita korjailtu pois, eilen lähti kuusikin. Jotain toki pitää jättää loppiaisenkin ratoksi, valoja ainakin. Leppoisaa loppiaista ja hyvää pyhää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!