Onnistumisia ja epäonnistumisia

On päiviä, jolloin kaikki onnistuu ja sitten taas niitä, kun kaikki menee pieleen. Kuulostaako tutulta? Olen yrittänyt ajatella, että sille, joka paljon tekee, myös paljon sattuu. Tällä viikolla on tosiaan mennyt pieleen se yksi taatelikakku, joka tarttui vuokaan kiinni. Eilen sain inspiksen tehdä joululimppuja vanhalla, hyvällä ohjeella, ja laitoin miehelle päivällä viestiä, että lämmittäisi leivinuunin illaksi. Mies teki työtä käskettyä, ja uuni oli HYVIN lämmin. Onneksi tein vaan litran taikinan, neljä limppua, joiden toinen puoli paloi hiileksi ja toinen puoli oli taikinaa. Olisi pitänyt ottaa kuva ja lähettää fb:n "ei menny niinku Strömsössa" -palstalle, mutta sen verran otti päähän että leivät lensivät kompostiin ennenkuin tuli mieleen kaivaa kameraa esille.

Tästä sisuuntuneena tein tänään kahden litran piimälimppu-taikinan, jonka paistoin SÄHKÖuunissa (eli leipälapio on kuvissa vaan rekvisiittana). Ja tällä kertaa onnistuivat nappiin:

Kuusi limppua tein, yksi syötiin suoraan pelliltä, yhden laitoin poitsun mukaan ja kaksi meni lämpimäisinä naapureihin. Kaksi jäi siis meille pakastettavaksi jouluherkuiksi. Nämä ovat tosiaan parhaimmillaan heti uunista otettuna joten siksi pistin niitä reilusti jakeluun.Olen näitä tehnyt jo vuosia, siitä asti kun nyt jo aikuiset poikani olivat pieniä, ja pojat ovat oppineet niistä tykkäämään kovasti.

Oli myös päivä, jolloin kakut onnistuvat. Meillä on vuodenvaihteessa synttärikemuja tiedossa, ja tämä suklaakakku matkasi pakastimeen odottamaan niitä. Kuorrutuksena on mokkapala-tyyppinen juttu, joka laitetaan kuuman kakun päälle ja levittyy siten kivasti siihen. Koristeeksi strösseleitä ja sydämiä.

Joulutyöt ovat valmistuneet, ja sainpa tehdyksi yhdet lapaset itsellenikin. Nämä käyvät hyvin punaisen huivin ja mustan toppiksen kavereiksi.

Tässä on kai kuvattu Ronjaa, mutta laitanpa kuvan tänne, koska siinä näkyvät kauniin koiran lisäksi myös miniälle joskus tekemäni turkoosit tennarisukat.

Tänään sain myös mielettömän ihanan kukkalähetyksen! Kaunis kiitos ja joulurutistus Vantaan suuntaan jos olette kuulolla! Tämä on NIIN minun näköiseni, kuten tuosta kynttiläastiastakin näkyy. Sopivat hyvin yhteen ja uusiokäyttöäkin varmasti löytyy.

Joulukortit ovat lähteneet ajallaan postiin ja toivottavasti löytäneet tiensä vastaanottajillekin, joten eiköhän nämä voi jo täälläkin esitellä.

Eli nämä meidän rakkaat risuparrathan tässä poseeraavat, kun kerrankin oli sellainen kuva missä kaikki istuvat sievästi ojennuksessa. Ja on muuten ihan autenttinen kuva eikä mikään manipulaatio! Kolmisenkymmentä näitä värkkäsin.

Näihin tunnelmiin, toivottelen ihania joulun tuoksuja ja kiireetöntä valmistelemista. Pitää tulla erikseen vielä joulut toivottelemaan lähempänä aattoa!