Jouluinen viikko

Sunnuntaita!

Kulunut viikko on sisältänyt monenmoista, työn puolesta askartelua ja kahvittelua, mikäs sen mukavampaa! Kovasti on ollut myös talvista, viimaa ja lunta riittämiin.Viikko huipentui eilisiltaan, kun vietimme ihan omat, kivat pikkujoulut ystäväpariskunnan kanssa. Aloitimme ihanilla tapaksilla espanjalaisessa hengessä, tai miehet kyllä vetäisivät ihan äijämäiset pihvit ;). Jatkoimme iltaa Samuli Edelmannin "20 vuotta tien päällä" -kiertueen viimeisellä keikalla Lahden Sibeliustalon Finlandia-klubilla. Fanitan Samulia, karismaattinen, monipuolinen, loistava artisti. Olen vieläkin ihan fiiliksissä.

Hiukan on tehty perustavaa laatua olevaa siivousta, varsinainen joulusiivous meillä tehdään vasta viime tipassa. Talossa kun on kaksi juoksunarttua, niin jälkeä syntyy.

Leiponut olen pari taatelikakkua, joista toinen onnistui, toinen meni läskiksi. Tässä tämä onnistunut versio:

Yleensä kakuistani onnistuu 50 %, niin siis nytkin. Tämän jemmasin visusti jääkaappiin, viime vuotinen taatelikakku meni nimittäin kokonaan Veeran suihin. Veera oli silloin vasta taloon tullut, emmekä osanneet vielä varautua tämän kiltin ahmatin kolttosiin, vaan kakku jäi työpöydälle kun lähdimme kyläilemään.

Viritin tämän "laulukuoron" tänä jouluna keittiön hyllylle. Joka joulu päätän, että nyt saa kuoro jäädä kaappiin, mutta aina joulun lähestyessä se pitää kuitenkin kaivaa esille. Kuoro tuntuu lisääntyvän vuosi vuodelta:

 Jyvätonttu Santra sulhasineen pääsi eteisen seinähyllylle. Santra on minulle rakas, olen saanut sen edesmenneeltä isältäni. Hiukan ovat silmät menneet kieroon vuosien saatossa..

Pari huivia olen neulonut tällä viikolla. Joulutyöt ovat ihan pikkuista vaille valmiit, sitten voi siirtyä muihin käsitöihin.

Jotain uutta teki mieli hankkia kotiin jouluksi, ja niinpä päivitin makuuhuoneen tyynyt. Nämä olivat kyllä ihan heräteosto mutta natsaavat kivasti tapetin ja verhojen väriin, ja pehmentävät tummaa päiväpeittoa. Koirilla on lupa tulla sänkyyn, joten tuo tummanruskea on ihan omiaan, ei ole heti nuhruinen.

Raitaa, nappia ja kukkaa, vähän tekstiäkin.

Ostin myös Ronjalle uuden pedin, kun rottinkikoppa alkoi olla tiensä päässä. Ei oikein liitokset kestä, kun isot koirat änkevät sinne. Tällainen kuosi:

Laitoin aluksi tyynystä mustan puolen ylöspäin, kun on nyt nuo juoksut menossa. Ja Ronjan oman karvan vielä päälle, että tuntuisi kodikkaalta. Mutta arvaatteko miten tässä taas kävi:

No hyvinhän siihen Veerakin mahtuu. Ja Ronja päätti  köllötellä vähän väljemmillä vesillä takan ääressä:

No väliäkös hällä kun kaikki ovat tyytyväisiä!

Joulunodotuksen loppuhuipennus sitten käsillä. Minulla 6-päiväinen työviikko, sitten alkaakin joululoma joka kestää ensi vuoden puolelle saakka. Ottakaahan iisisti ja joulumielellä, jospa siitä joulustakin tulisi sitten stressitön ja ihana. Ainakin valkoinen joulu on näköpiirissä! Reipasta viikkoa!