Hae tästä blogista

Tietoja minusta

Oma kuva
Elämäniloa ja maailmantuskaa. Valosta varjoon - ja takaisin. Tervetuloa matkalle mukaan!

keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Good things happen!

Viime päivityksissä olin aika syvissä vesissä kiputilanteen vuoksi. Polvisärky äityi niin hurjaksi että yöt menivät itkiessä, ja viime maanantaina sitten varasin päivystysajan omalääkärille. Sain kipupiikin ensiavuksi ja kortisonia polveen. Tiistaina polvi olikin jo paljon parempi, kivulias kävellä kyllä eikä sillä pitkiä matkoja konkata, mutta yösäryt vähentyneet huomattavasti. Se auttaa kyllä päivisinkin tsemppaamaan. 

Tänään piti olla se odotettu ortopedin vastaanotto, mitä jännitin kovasti lähinnä sen vuoksi, mitä magneettikuvista on löytynyt. Viime keskiviikkona kuitenkin sairaalasta soitettiin, ja sainkin peruutusajan jo viime viikon torstaille. Polvikierukka oli tosiaan sitten repeytynyt, kuten epäilinkin. Polvessa oli myös kohtalaista kulumaa ja polvitaipeessa Bakerin kysta mikä aiheuttaa paineen tunnetta jalkaan. Lähinnä jännitti tämän päivän hoitosuositukset, joiden mukaan näille kierukkavammoille ei välttämättä tehdä mitään ainakaan kovin kiireellisesti. Tästä myös omalääkäri minua varoitteli, etten sitten pettyisi kovin pahasti. Mutta lääkäri ehdottikin heti tähystystä! Ja todellakin myönnyin ilomielin. Viisi vuotta sitten sama operaatio on tehty toiseen polveen, ja se on ollut siitä asti kivuton, vaikka siinäkin oli kulumaa havaittavissa jo silloin. Ilmeisesti jotain putsausta voidaan nivelrikolle tehdä tähystyksen yhteydessä, mutta kivuttomuustakuuta lääkäri ei antanut. Itse olen kuitenkin hyvin toiveikas. Epäselväksi jäi, mitä tuolle kystalle tehdään, ehkäpä sitäkin voidaan jotenkin tyhjennellä tähystyksessä. 

Hoitajan kanssa juttelin sitten tähystysajasta ja siihen valmistautumisesta. Hoitaja oletti, että lähete lähtee eteenpäin kakkoskiireellisenä, jolloim odotusaika olisi kolmisen kuukautta. Peruutuspaikkajonoon ilmoittauduin myös, mutta niin kuulemma yleensä kaikki muutkin, joten hoitaja varoitteli, ettei se oleellisesti nopeuta asiaa. Mutta kuinkas kävikään! Maanantaina soitettiin sairaalasta ja kysyttiin, kävisikö leikkausaika 26.10. Eli jo reilun kahden viikon päästä! No sehän sopi minulle mainiosti. Viimeksi olin kahden viikon kuluttua leikkauksesta työkykyinen, toivottavasti nytkin. Kiva olisi jo päästä töihin ja vaikkapa lenkille. Nyt voi sitten alkaa stressaamaan, tuleeko flunssa tai vaikkapa haava tai naarmu mikä estää toimenpiteen.

Polvikivun vuoksi olen joutunut käyttämään käsiäni paljon esim. sängystä ja tuolista ylöspääsemiseksi, ja nyt on vanha vaiva tenniskyynerpää aktivoitunut. Omalääkäriltä sain venyttelyohjeita, mutta käsi on tullut koko ajan kipeämmäksi venyttelystä huolimatta. Huomenna on työterveyslääkärille aika, jospa hän suostuisi kortisonia tuikkaamaan kyynerpäähän, se on joskus ennenkin tehonnut. Sinänsä hyvä juttuhan tuo kortisoni ei ole, mutta kun luultavasti joudun kyynersauvojakin käyttämään tähystyksen jälkeen, niin olisi hyvä jos kyynerpää olisi paremmassa kunnossa. 

Hiukan piristystä syksyyn tuo uusi tukka.
Luonnonkihara tukka on monen mielestä suuri siunaus, itse en siitä ole aina samaa mieltä. Luonnonkiharat kutrit osaavat olla varsin itsepäiset. Niinpä olen vuosia pitänyt hiuksia lyhyeksi leikattuna, mikä vaatii jatkuvaa kampaajalla ramppaamista. Katja-ystäväni vinkkasi, että ammattikoululla on permanenttitarjous, ja maanantaina olin sitten mallina kampaajaopiskelijalle, joka teki näyttöään permanentin laitossa. Tuolissa istuin 3 tuntia 15 minuuttia, mutta se ei haitannut, sillä työ oli todella huolellista ja minua palveli kiva 17-vuotias tyttö. Opettaja kävi tarkistamassa jokaisen työvaiheen, joten työn jälki oli viimeisen päälle. Toiveissa olisi saada permanentin avulla hiukset kasvamaan vähän pitemmiksi. Nyt ne kaipaavat vähän väriä, mutta sitähän saa purkista. 

Eilen kävi pieni vahinko, kun aamulla pesin silmälasejani, niin toinen sanka jäi käteeni. Ruuvi oli tallella, mutta sangan joustavuutta ylläpitävä jousi poikki, eli lasit käytännössä korjauskelvottomat. Soitin optikolle, josta lasit olin hommannut, ja kas kummaa, takuuaikaa oli vielä muutama päivä jäljellä. Kerrankin näin hyvä tuuri. Iltapäivällä kävin optikolla valitsemassa uudet lasit, joista maksoin ainoastaan kehysten hinnan erotuksen, kun valitsin hiukan kalliimmat kehykset entisiin verrattuna. Uudet lasit tulevat parin viikon päästä, ja siihen asti mennään sanka teipattuna. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!