Verenpunaista ja pinkkiä

Huomenta ja hyvää lauantaita! Kiitos vierailuista ja kivoista kommenteista uusille ja "vanhoille" ystäville! Ette tiedäkään miten paljon iloa tuotatte!

Ihanaa kun on päästy viikonloppuun. Onneksi aina ei viikkoa aloittaessa tiedä, mitä kaikkea koettelemuksia viikko tuo tullessaan. Tällä viikolla niitä on riittänyt, joskin myös runsain mitoin erityisen ihania hetkiä vastapainoksi. Ehkä keskityn tässä postauksessa niihin.

Kuvan perusteella voisi luulla, että meillä on ollut pahemmanpuoleinen perheriita. Onneksi ei ihan murhia ole täällä tapahtunut, noista barffaajista on tälläkin kertaa kysymys ja hevosenluista, jota suurempaa herkkua ei ole taidettu tässä talossa ainakaan koirien mielestä nähty.

Tässä enää pienimmät kuvassa, eilen oli isommat luut kehissä. Lienee turha mainita että kolmikko siirtyi varsin pian ulkoruokintaan.

Harvoin ovat viihtyneet niin kauan pimeällä ja kylmällä pihalla keskenään. Veeraa piti komentaa ihan kunnolla, että saatiin se yöksi sisälle. Yöllä se oli olevinaan hädissään, mutta kavala tarkoitus olikin salakuljettaa herkkupala yön pimeydessä sisälle. Kaluamisääni paljasti Veeruskan, ja herkku päätyi takaisin pihalle. Yrittäkäähän arvata, onko Veera tällä hetkellä ulkona vai sisällä ;)!

Kuva sisältää tuotesijoittelua

Eiköhän tällä arsenaalilla lähde tuo pikkumattokin puhtaaksi. Kuvan pointti on ainoastaan nuo kauniin pinkit pesuainepakkaukset, jotka mielestäni muodostavat niin esteettisen kokonaisuuden, ettei niitä meinaa raaskia kodinhoitohuoneen kaappiin piilottaa!

Kiireisen ja rankan viikon keskellä on ollut ihana takertua arjen pieniin hyviin hetkiin. Jonakin iltana istuimme isännän kanssa tuossa olkkarissa vaihtamassa päivän kuulumisia. Takassa paloi tuli, jaloissa ja sohvalla rötkötti tyytyväisiä, kylläisiä, lenkitettyjä koiria. Viereisessä huoneessa tytär soitti pianoa ja lauloi. Mietin mielessäni (olisi pitänyt ääneenkin sanoa), että kyllä nämä on juuri niitä hetkiä mistä ihmiselon kohokohdat muodostuvat. Toinen ihana hetki oli, kun zumbaendorfiineissä ennen nukkumaanmenoa vietimme iltahetkeä tyttären ja kaikkien kolmen koiran kanssa parisängyssä röhnöttäen, kaikenlaisille pikku sattumuksille hihitellen. 

Eilen oli myös ilta, jonka tuottamalla ilolla mennään pitkälle. Työpaikan kaamoksentorjuntarykmentti oli järjestänyt meille ihanan retken laavulle. Siellä taskulamppujen valossa ja nuotion loimussa paistoimme makkaraa, joimme glögiä ja maistelimme torttuja ja pipareita. Visailimme ja harjoitimme suklaameditaatiota. Ja nauroimme vatsamme kipeäksi. Valitettavasti ei kameraa ollut mukana. Kiitokset vielä kaikille mukana olleille ja erityisesti järjestelyistä huolehtineille! Kyllä meillä oli hauskaa!

"Tänään me leivomme rinkeleitä, 

tänään ei mikään huoleta meitä.

Tänään mehumaljoja juomme,

sankarille lahjoja tuomme.

Kakkuun me laitamme mansikoita,

mikään ei näitä juhlia voita!"

Eli tänään on vielä kivoja hetkiä luvassa kummitytön 5-vuotissynttäreiden merkessä. 

Huomenna sitten juhlitaankin isiä. Hyvää isänpäivää kaikille isille ja sellaisiksi aikoville! Ja kaikille muillekin ihanaa viikonloppua! Tarttukaa hetkeen!