Aurinkoista lauantai-iltaa! Onpas ollut otsikon mukainen, suorastaan hengästyttävä viikko. Työn merkeissä on ollut kirjallisuuspiiriä, pinterest-koulutusta ja seminaaria, liikuntaa on tullut metsälenkkien ja zumban muodossa. Eilen oli hiukan liikaakin vauhtia ja vaarallisia tilanteita, metsälenkillä jyrkkää mäkeä laskeutuessani pehmeä lumi lähti liikkeelle jalkojeni alta ja lensin komeasti selälleni. Onneksi pään alla oli pehmeää lunta, silti iltasella hiukan huimasi ja päätä jomotteli. Mutta onneksi ei käynyt pahemmin.
Naisten päivä oli hyvä syy ostaa vähän tulppaaneja ja kuoharia:
Tänään on saatu seurailla hienojen nuorten miesten hienoa salibandyturnausta. Minulle meinaa tulla rytmihäiriöitä kun oma poika on kentällä. Paljon onnea Dynamon pojille upeasta noususta kakkosdivariin! Hienolta näitä pelejä katsellessa tuntuu varsinkin se, että osa pojista on pelannut yhdessä ekaluokkalaisista lähtien (kyseessä on siis miesten edustusjoukkue, minulle pojat ovat aina poikia...).
Tuijan sukat valmistuivat tuossa viikon varrella:
Tervetuloa sukanhakukyläilylle! Villasukille on käyttöä vaikka kevätaurinko jo paisteleekin, ja ikävä kyllä Suomen kesässäkin välillä...
Jämälankakoppanikin on täydentynyt mukavasti, ja tästä suurkiitos Päiville! Ronja muuten yritti ihan väkisin vallata lankakopan nukkumapaikakseen, mutta siihen sanoin jyrkän ein. Jotkut alueet tässäkin huushollissa on vielä koirilta kiellettyjä :).
Kyllä näistä kelpaa taas virkkailla isoäidinneliöitä. Aika kasat on jo valmiina, 36 kappaletta. Mutta monta pitää vielä tehdä ennenkuin peitto on valmis. Tämä on sellainen mukava välityö, kun kyllästyy niin voi välillä tehdä jotain muuta.
Huomaattekos tässä kuvassa mitään muutosta edelliseen keittiökuvaan verrattuna, paitsi että linssilude-koira on vaihtunut Veerasta Pinjaksi?
Tulin nimittäin myyneeksi keittiön pöydän, ja piti kaivaa vanha mäntypöytä vaatehuoneen kätköistä. Itse asiassa halusin eroon vanhoista tuoleista, ja ajattelin että menevät paremmin kaupaksi kokonaisena ryhmänä. Ja niin kävikin, tunnin ehti ryhmä olla tori.fi -sivustolla myynnissä kun ostaja löytyi. Itse asiassa pidän enemmän nykyisestä kokonaisuudesta, mäntypöytä käy näiden tuolien kanssa paremmin kuin pyökkinen.
Viikonloppu se on koirillakin, ja sen kunniaksi kaivettiin pitkästä aikaa aktivointilelut esiin:
Ostettuja ja itse tehtyjä |
Kong on Pinjan mieleen:
Tuonne kun laittaa märkää ruokaa sisään ja pakastaa, niin johan riittää koiralla puuhaa pitkäksi toviksi.
Veera pitää tästä pallosta, jonka sisältä tipahtelee pikkuherkkuja:
Ronja katseli Veeran touhuja silmä kovana, ja syöksyi tikkana sieppaamaan namin ennenkuin Veera raskastekoisempana ehti napata sitä. No, kyllä Veerakin piti huolen että osansa sai...nämä lelut ovat mukavaa vaihtelua koirille silloin kun on itse kiireinen eikä ehdi tarpeeksi touhuta niiden kanssa.
Nämä aurinkoiset kevättalven päivät ovat niin ihania! Vielä töiden jälkeen ehtii valoisan aikaan metsään, ja muutenkin mieli on iloinen ja virkeä. Näitä lisää, kiitos! Lunta ja viimaa on nyt ollut tarpeeksi.
Pinjan ja muiden risupartojen kanssa toivottelemme aurinkoista ja virkistävää sunnuntain seutua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!