Hae tästä blogista

Tietoja minusta

Oma kuva
Elämäniloa ja maailmantuskaa. Valosta varjoon - ja takaisin. Tervetuloa matkalle mukaan!

tiistai 25. marraskuuta 2014

Kokeilevaa kulinarismia

Varoitus: tämä päivitys sisältää tuotesijoittelua ;) nyt on löytynyt niin mainioita tuotteita ja ohjeita, että halusin jakaa ne teidän kanssanne. Ollaan oltu masut pinkeinä parit illat. Ei ole yhtään haitannut koeviikon kurimuksessa painivaa lukiolaistakaan, että kotona on ollut tarjolla kunnon vatsantäytettä.

Tämä texmex-jauhelihapiiras on Valion sivuilta ja päätin sitä kokeilla. Tosin ohje perustui texmex-juustoraasteelle, mutta käytin ihan tavallista Emmentalia ja maustoin täytteen ihan omaan tyyliin.
Alkuperäinen ohje on täällä. Meillä myös tomaatit vaihtuivat paprikaan, joita pehmittelin pannulla jauhelihan ja sipulin kanssa. Yksi ainesosa herätti hiukan hämmennystä, nimittäin tämä:
Tällaisesta tahnasta en ollut ennen kuullutkaan, ja kyselin Facebookissakin, että mistä sitä voisi saada ja voisiko mahdollisesti korvata jollain. Yllättäen sitä löytyi omasta S-marketistamme. Tahnaa tulee piiraan pohjaan puoli desiä, ja se antaa piirakalle vähän erikoisen, pikantin maun. Me tyttären kanssa tykkäsimme kovasti, isäntä ei niinkään. Tuolla Valion sivuilla oli tästä keskusteltu kovasti, joku oli korvannut rahkalla, joku tuorejuustolla, joku tomaattimurskalla. Ei auta kun kokeilla, mausta joko pitää tai ei. Ehkä teen ensi kerralla hiukan miedomman makuisen version ja korvaan osan tahnasta esim. tuolla tuorejuustolla. Erityisen meheväksi piiraan tekee, että vielä koko komeuden päälle ennen uuniin laittoa hulautetaan kerman ja kananmunan seos!

Toista Valion ohjetta kokeilin tänään, eli kerrostortillapizzaa, alkuperäinen ohje täällä. Taas boikotoin texmex- juustoraastetta ja maustoin miten tykkäsin. Ja tomaatit tälläkin kertaa paprikaa. Aivan ihana ohje tämäkin! Tämän verran oli jäljellä kun tajusin kameran ottaa käteen, kertoo ruoan herkullisuudesta:
Nauratti muuten kun huomasin, että "meidän" nacho-jauhelihapaistoksen ohje on Valion sivulla osiossa "parempaa pikaruokaa". Heh, meillä sitä on tehty vuosia, kumpikohan oli ensin, muna vai kana ;)

Fazerin Alku-puuroakin piti maistaa, kun mainoksiin olen törmännyt tämän tästä:
En välitä mistään kuivatuista marjoista puuron seassa, joten valitsin tämän kuitupuuron. Keittelin sen rasvattomaan maitoon ja molskautin salaa voinokareen kattilaan puuron sekaan! Ihana, pehmeä aamupuuro tästä tuli ja varmaan uusi suosikki. Mahtavaa että puuro on taas suosiossa. Silloin kun pojat asuivat kotona, puuro oli meillä joka-aamuinen aamupala. Mittasin ryynit illalla valmiiksi suolan kanssa haudekattilaan, aamulla sitten ensimmäiseksi puuro kiehumaan, kattilassa se oli lämpimänä odottamassa seuraavaa kouluun lähtijää. Sitten tuli totaalinen kyllästyminen ja monen vuoden tauko puuronsyöntiin. Nyt se taas maistuu!

Muutamat tortutkin on jo paisteltu ja maisteltu.
Perinne tämäkin, ensimmäset tortut kaneli-omenatäytteellä ja sitten lähempänä joulua siirrytään luumuversioihin.

Nyt kun näitä ruokakokeiluja on tehty, heräsi idea, että tänä vuonna vietettäisiinkin ruokien suhteen vähän erilaista joulua. Laatikot ja rosolli ei meillä oikein tee kauppaansa, kinkkuakin syödään aaton jälkeen vähän väkisin. Jotenkin stressaa yrittää saada koko systeemi yhtaikaa lämpimänä pöytään ja sitten taas mahduttaa jääkaappiin kun laatikoista on pikku nurkka nyrsitty. Tytön kanssa suunniteltiin, että tehtäisiinkin erilaisia suolapaloja ja salaateja, lihapullia, ja paistettaisiin aattona pikku kinkku jota saisi hohmia kuumana suoraan pelliltä (jolloin se on mielestämme parasta!). Itsetehtyä leipää, keksejä ja juustoja. Ja jotain makeaa jälkkäriä. Torttuja kylläkin, pipareita ehkä ei. Kuppikakkuja luultavasti. Savukala voi olla must. Tätä repertuaaria voi sitten suunnitella lisää sen mukaan kun selviää ketä meille joulun viettoon ilmaantuu.

Erilaisen kattauksen puolesta puhuu sekin että isännyys on tapanina töissä, ja pyhien jälkeen teemme pikku reissun jolloin talossa on koiravahdit. He saisivat sitten tuhota mitä jäljelle jää. Ja noita pikkusuolapaloja olisi helppo ottaa pakastimesta lisää sitä mukaa kun tulevat syödyksi. Eikä haittaa vaikka niitä jäisi sinne vaikka uudeksivuodeksi. Laatikoita ja muita jouluruokia tulee syötyä tässä ennen joulua jo useaan kertaan, joten ehkä tällä kertaa näin. Saa nähdä pysytäänkö näissä vai pettääkö kantti kun joulu alkaa lähestyä ja pitää kuitenkin alkaa niitä laatikoita värkkäämään. Ajattelin, että kun kirjaan suunnitelman tänne, se saattaa ehkä toteutua. 

Tässä vielä yksi pikku heräteostos Lidlistä tänään:
Teenkeitin! Testattu ja hyväksi havaittu, eikä hintakaan päätä huimannut!

Mukavaa viikon jatkoa!

10 kommenttia:

  1. Voi hitsin, hitsi kun näyttää herkullisilta nuo kaikki :)
    Minulla on samanlainen Lidlistä ostettu tee-keitin ja tykkään.
    On näin teen juojalle tuo haudutettu tee sitä jotain, monessa paikassa kun annetaan se pussi käteen, liota tosta.
    Usein ajattelen jos laittaisin murukahvia vieraille, mitähän ne tuumaisi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vois vieraiden naama vääntyä kun murukahvia saisivat. Minä juon aamuisin pussiteetä, joskus harvoin olen jaksanut haudutella mutta nyt kyllä tuli siihen asiaan muutos! Tykkään myös kovasti keittimestä ekan testin jälkeen.

      Poista
  2. Siellä on ollu oikeen kokeileva keittiö :)
    Mitäpä niitä jouluruokia laitteleen, jos ne ei oikein kehenkään uppoo tai on tullu jo yliannostus ennen aattoo. Ennemmin niin, että on mieleisiä syötäviä jotka maistuu kaikille.

    Mulla ei oo Lidlistä valitettavasti, (vaan puolet kalliimp)i, jo joitain vuosia ollu tollanen keitin. Tykkään, vaikka alkuun vaati totuttelua. Välillä laitan pusseja sihtiin ja välillä irtoteetä, hyvin toimii :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsotaan nyt mitä joulunviettäjät tuumivat erilaisesta joulumenusta! Mulla pikkujoulut huomenna, siellä tulee eka kattaus jouluruokia. Lapset - aikuisetkaan - ei ole niinkään niiden perään. Pitää sitten raportoida minkälainen vastaanotto tulee. Keitin on todella bueno, vähän mäkin sitä ensin ihmettelin kun vähän pulputtaa ja hyppelehtii mutta eiköhän siihen totu!

      Poista
  3. Meilläkin on jo pari kertaa paistettu, vielä ehtii monta pellillistä ennen ja jälkeen joulun - ja jouluna myös tietysti!

    VastaaPoista
  4. Tuoksut vissiin tuli tänne asti, nyt on nälkä...lurps.

    VastaaPoista
  5. Teenkeitin vaikuttaa kivalta -pitäisiköhän tuollainen hankkia. Haudutan aina teeni.
    Tuli ihan hyvännälkä tuota postausta katsellessani.

    VastaaPoista
  6. Hihi kiitos....pitänee aloittaa välillä soppakuuri. Teekeitin on tosi mainio, nytkin ihana haudutettu tee -kupponen käden ulottuvilla.

    VastaaPoista
  7. Ihana keitin! Musta on ihana kokeilla erilaisia yrttiteitä, niistä tykkään eniten. Ja kiva jos voi joulupöydästä tehdä omansa näköisen, meilläkin se muokkaantuu vuosi vuodelta sellaiseksi että maistuu kaikille. Herkun näköisiä ruokia oot tehny, maha murisee, voisi kokeilla vegeversioita vaikka soija- tai härkäpapurouheella! :)

    VastaaPoista
  8. Mainio on kyllä tuo keitin ollut, vihreälle teelle ei ilmeisesti sovellu (ainakaan käyttöohjeen mukaan), kiehuttaa veden niin kuumaksi että vihreästä tulee kitkerää. vois silti kokeilla onko noin. Vegeversiot varmaan toimis hyvin, itse käytän luomujauhelihaa, tavallinen maistuu äklölle sen jälkeen kun on sitä käyttänyt. Saas nähdä miten joulupöydän käy, tuuvinki on kyllä tehty kun siitä kaikki tykkää ja meidän neitosen toivomat lihapullat. Jauhelihapiirakan tein nyt niin että korvasin tapenaden rucola-tuorejuustolla, kun ei tuo oliivitahnaversio kaikille maistunut.

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!