Halkosirkus

Moi taas! Meillä on ollut tänään sitten tällainen päivä:

Onneksi näitä ei sentään ihan kirveellä ole tarvinnut pilkkoa, vaan oli miehet ja koneet töissä:

Tästä seuraavasta kuvasta varmaan vähän saa hajua, millainen määrä tuota puuta oikeasti on:

Nyt saa pistää pökköä pesään ainakin parina talvena, koivua vielä niin lämmittää hyvin. Meillä talo lämpiää pitkälti takka-leivinuunia lämmittämällä. Puissa on oma hommansa, mutta sitä kannattaa kyllä ottaa vastaan silloin kun ilmaiseksi saa, sähkössä säästyy sitten pitkä penni. Minä olen vielä päässyt tästä hommasta kuin koira veräjästä, tänään selvisin paistamalla suolaisen piirakan työmiehille, ja katselin hommia kameran linssin läpi. Voipi olla että pinoamisessa en ihan niin vähällä pääse...

Tossukat sitten valmistuivat:

Ihan kivat tuli, ehkä  himpun verran suuret omiin jalkoihini. En tiedä päätyvätkö itselle vai lahjaksi. Reunaan virkkasin tuollaisen pykäreunan:

Lanka on tuttua Seiskaveikan Nostalgiaa, ja sainkin upotettua tossuihin melkein kaikki loput tätä väriä. Nyt aloitin tekemään Nallesta pienemmillä puikoilla ja isommalla silmukkamäärällä. Vähän ajattelin nipistää pituudesta, niin saan omiin jalkoihini sopivamman koon. Myös tuota kärkea ajattelin hiukan muokata erilaiseksi. 

Huomenna mökille, ihanaa ihanaa ihanaa! Huilitauko on isännällekin tarpeen tuon puusirkuksen jälkeen. Teille ihan jokaiselle toivottelen ihanaa äitienpäivää, minä jo ruusuni sain!