Hae tästä blogista

Tietoja minusta

Oma kuva
Elämäniloa ja maailmantuskaa. Valosta varjoon - ja takaisin. Tervetuloa matkalle mukaan!

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Pikku mökkipyrähdys

Hyvää sunnuntai-iltaa! Ja hyvää lomaa niille kellä sellainen ihanuus on edessään (toisilla taitaa olla jo takanapäinkin)! Minä annoin lomailuvuoron sovinnolla sellaisille kellä on pienempiä koululaisia, kun ei ollut tarkoitus mihinkään lähteä, ja meidän neiti pärjäilee jo kotona ilman äippää ja iskääkin (taitaa pärjätä paremmin kun saa olla rauhassa ;)).  Ensi viikolla ei ole tyttärellä zumbaohjauksia sovittuna, joten lomaa on töistäkin. Ellei sitten lähdetä ihan jonkun kollegan tunnille, jos ei ihan liikkumatta osaa olla. Viime viikko olikin varsin kiireinen, kolmena iltana zumbailuja ja iltavuorokin pitää hoidella. Aika uupunut olin, kun viikonloppu alkoi häämöttää.

Koska tytär lähti loman alkajaisiksi pääkaupunkiseudulle viikonlopun viettoon, niin mepä livistimme isännän kanssa mökille huilailemaan. Lumen paljous yllätti meidät, sata kilometriä pohjoisemmaksi niin olikin ihan täysi talvi:
Toiveikkaina odottelemme tänne jo asukkaita:
Koirajengi otti ilon irti kun pääsi jäälle mellastamaan keppisulkeisiin.
Pupujussit olivat herkutelleet polttamista odottavassa risukasassa.
Ja arvatkaapas ketkä sitten herkuttelivat jäniksenpapanoilla.


Veeralla on tapana järsiä keppejä ja nieleskellä puutikkuja, ja tuo coctail jäniksenpapanoiden kanssa oli jopa Veeruskan peltivatsalle liikaa. Lopputuloksena yrjötys ja kotiin tullessa mattopyykkiä. Hyvä kuitenkin että tikut tulivat ylös eivätkä jääneet mihinkään suolenmutkiin tukoksia aiheuttamaan.

Saunottuakin tuli sekä illalla että aamulla. Isäntä vähän suunnitteli avannon tekoa, mutta jää oli sen verran paksua ettei ryhtynyt siihen puuhaan sitten kuitenkaan. 

Jääkiekon pronssiottelua katseltiin tottakai, ja melkeimpä vesissä silmin todettiin, että kyllä pronssi voitetaan ja hopea hävitään. Ruotsi voitti Suomen mutta hävisi kullan, joten suomalaiset olivat kuitenkin niitä jotka voitonjuhlia viettivät. Kyllä tuo pronssi tuntui ihan kullalta kun leijonien riemua katseli!

Pronssiottelun sivutuotteena syntyi 50 sytykeruusua.
Dippailin nämä kahteen kertaan ja ripottelin glitteriä vielä märkien ruusujen päälle. Lopputulos oli mielestäni erittäin kaunis.
Mietiskelin, mitä näiden kanssa tekisin, tekisinkö pikku lahjanyssäköitä joita voisi sitten jaella sopivan tilaisuuden tullen. Vai pitäisikö ihan itse. Tuli mieleen, että voisi ensi joulun aikaan vaikka myyjäispöydän varata jostain, jos saisi aikaiseksi tarpeeksi myytävää. No, tuskinpa sentään, eiköhän näille muuta käyttöä löydy.

Varsin mukava ja rentouttava viikonloppu siis. Eipä tuo mökille lähtö ole ikinä kaduttanut, aina sieltä tulee uutena ihmisenä kotiin.

Mukavaa alkavaa viikkoa, töissä tai lomalla!

6 kommenttia:

  1. Kivaa oli varmasti tuolla, kun luntakin riitti - ja mökillä aina rentoutuu kummasti.
    Mökille mieli minullakin halajaa, vaan en vielä kerkiä tai siis mies ei vielä kerkiä, joten odotan aikaa parempaa.

    VastaaPoista
  2. Varmaan jännä ruokayhdistelmä, papanat ja puutikut. Huh :)
    Kyllä sitä lunta on täällä pohjoisemmassa vielä, ei ihan keväältä tunnu, vaikka leutoa onkin ja vesi tippuu räystäältä.
    Hienot ruusut! Ite vasta harjottelen tekemään, mutta syttyyhän tuo uuni niilläkin ;)
    Mukavaa viikkoa sinnekin!

    VastaaPoista
  3. Onpas teillä paljon lunta. Meillä se vähenee silmissä.
    Kyllä nyt sytyttää, kun tuollainen määrä ruusuja ♥

    VastaaPoista
  4. Kiitos ihanaiset kommenteista! Juu, kyllä sytyttää...! Eikähän ne lumet ala mökiltäkin vähentyä näillä lämpimillä.

    VastaaPoista
  5. ♥ vau, siellä on lunta! Ihania kuvia!

    VastaaPoista
  6. Meillä ei ole lunta enää kuin nimeksi.
    Mieheni kävi pari kertaa viikolla mökillä pilkillä ja autolla pääsi pihaan asti, vaikka sinne menee valtava mäki. Ennen ollaan tähän aikaan pohrattu, lunta polviin asti !

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!