Talvilomailua?

Hyvää sunnuntaiaamua  rakkaat lukijat. Tässä kuva koiraystävistämme toissapäivältä. Tänään onkin sitten piha hiukan erinäköinen, eli takatalvihan se sieltä sitten tuli, mutta eipä anneta sen haitata. Minulla alkoi nimittäin loma, olkoon nyt sitten vaikka talviloma kun lumisissa maisemissa sitä vietän.

Onkin pitkä aika kun viimeksi kävin teitä moikkaamassa. Elo on ollut kovin kiireistä, työn ohessa ollaan tyttären kanssa zumbailtu välillä neljäkin iltaa viikossa. Mikäs siinä, silloin on taottava kun rauta on kuumaa. Tyttären tilipussi siinä pullistuu ja meidän molempien kunto kohoaa. Kunnon flunssakin piti tuossa sairastaa, isännän kanssa olimme molemmat kuumeen kourissa useamman päivän. En edes muista koska isäntä olisi ollut sairauden takia töistä poissa mutta nytpä tuli sekin ihme nähtyä. Nyt ollaan onneksi molemmat kunnossa. 

Flunssan jälkeen iski äkillinen luomisen tuska, ja kaivelin kangas- ja nappikoreja ja ompelin kangaspäälliset parille muistikirjalle:

Pienempään muistikirjaan kirjoittelen lukupäiväkirjaa, saas nähdä meneekö isompi jossain vaiheessa vaikka lahjaksi jollekin. Kivaa puuhaa, näitä voisi tehdä useammankin! Sydämiin laitoin vähän vanua että tulevat pulleammiksi. Näihin voi mukavasti upottaa tilkkuja ja nauhanpätkiä. 

Eilen tehtiin Tampereen retki. Poikkesimme Ikeassa sekä vanhemman poikani luona kylässä. Ikeasta ei oikein muuta jäänyt käteen kuin jotain keittiökaluja mökille ja kotiin. Kylppärin hyllyä ja naulakoita, mitä etsimme, ei sitten löytynyt. Pojan kanssa nähdään ihan liian harvoin, ja oli mukavaa tavata. Yritän olla puuttumatta liikaa lasten elämään, mutta kyllä äidin on joskus hyvä nähdä ihan omin silmin että jälkikasvulla on kaikki hyvin. 

Automatkaa varten kaivoin pitkästä aikaa myös puikot esiin, ja vielä muistin miten sukan kantapää tehdään:

Lanka on Seiskaveikan Nostalgiaa, mistä pidän kovasti. Tästä syntyy perussukat jollekin miehistäni. Lomalla ajatelin vähän muutenkin neuloa, ehkä kädet sen kestävät nyt ei työt niitä rasita. 

Lomalle ei ole mitään sen kummempia suunnitelmia. Kolme iltaa menee zumban merkeissä, jos tyttö nyt pysyy terveenä. Mökille ajattelin ehtiä pariksi päiväksi, nythän siellä on hyvä tehdä "kevätsiivousta" kun pakkasella voi tekstiilejäkin hyvin tuuletella. Kotona jo hiukan aloittelin kevätsiivouksia, olen pessyt ikkunoita, verhoja ja tuolinpäällisiä. Ikkunoiden pesu tuntuu edelleen parin päivän jälkeen jäsenissä, se on laji missä fibroihmisen pitäisi muistaa pysytellä kohtuudessa. Minä en muistanut, vaan pesin kaikki alakerran ikkunat (myös väleistä) samalla kertaa, ja nyt on sitten pakko ottaa pari päivää vähän rauhallisemmin.

Ostin kerran epähuomiossa valkoiset tuolinpäälliset, jotka nyt vaihteeksi virittelin keittiön tuoleihin:

Pidän kyllä enemmän noista Pentikin ruudullisista, mitkä meillä yleensä on keittiössä. Ne ovat napakat toisin kuin nämä jotka ovat aika "lerput". 

Mutta olkoot nyt hetken aikaa keittiötä valaisemassa. Eipä siinä montaa päivää mene, kun näiden helmat on mustissa koirankarvoissa. Eikä valkoinen nyt muutenkaan ole paras mahdollinen väri ruokapöydän tuoleihin. Onneksi kestävät pesua. Pentikit ovat pestynä kaapissa odottamassa, millon näiden kanssa menee hermot totaalisesti.

Isäni oli puutarhuri, joka kasvatti maailman parhaita tomaatteja. Hänellä oli oma lajike, joka ei ollut niin satoisa kun nykyiset kaupassa myytävät tomaatit, mutta paljon, paljon maukkaampi. Koska nykyiset kaupan tomaatit eivät makuhermojani kutkuttele, päätin että nytpä alan itse tomaatinviljelijäksi. Mielestäni avomaantomaatit ovat maultaan lähinnä noita isän tomaatteja, joten mieheni nikkaroi minulle laatikon, missä ensi kesänä aion yrittää itse kasvatella tomaatteja ja ehkäpä myös tilliä, persiljaa ym. pikku yrttejä. Kasvimaasta en välitä, mutta ehkä tällaista laatikkoviljelmää jaksaisin hoidella:

Tarkoitus olisi laittaa laatikko tuohon aurinkoiselle seinustalle, jospa siinä tomaatit jaksaisivat kypsyä meheviksi. Tosin nyt on laatikko lumen alla, joten ihan vielä en pääse ajatustani toteuttamaan. Taimet ajattelin ostaa ihan valmiina, en niitä ryhdy itse kasvattamaan ainakaan vielä tämä vuonna.

Nyt jatkan kahvittelua ja neulon tuon ensimmäisen sukan valmiiksi. Mukavaa talvista sunnuntaipäivää!