myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Äiti ja vaimo, henkinen hippi, viherpiipertäjä, mökkihöperö, lukutoukka, lankahörhö, kipuilija, metsässäkulkija, ilon ja valon etsijä

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Heinäsaari

Joskus mökkihöperössäkin nostaa päätään pieni karavaanari. Syksypuolella esittelin hankkimamme vanhan kulkupelin, matkailuauton, jota on hartaudella korjattu tässä talven aikana, ja nyt se alkaa olla siinä kunnossa että sillä uskaltaa tien päälle lähteä. Kun Herra Fibro alkoi hiukan hellittää otettaan, ehdotinkin isännälle, että olisiko aika jo kokeilla miten tuo kulkuneuvo käytännössä toimii. Ystävämme kausipaikkailevat vaunuineen Heinolassa, ja olivat pyytäneet meitä "kylään", ja päätimme että matka on sopiva yhden yön reissulle. Lauantaina töistä päästyäni sitten hurautimme tunnin matkan Heinolaan.

Ystäviemme vaunupaikka on valtavan hienolla paikalla ihan veden ääressä, ja maisemat ovat huikeat joka suuntaan. Meille oli varattuna viereinen paikka ihan rantaviivan tuntumassa.
Ei tuota autoa ihan puuta päin ole ajettu vaikka vähän siltä näyttääkin...

Näin hienot olivat näkymät leiripaikaltamme. Koirista pääsivät tällä kertaa mukaan Veera ja Ronja. Pinjan kanssa on erittäin haastavaa olla leirintäalueella, joten se jäi tällä kertaa kotimiesten hellään hoivaan. 
Sää oli vaihteleva, välillä aurinko paisteli siniseltä taivaalta, välillä tuli räntää ja rakeita taivaan täydeltä. Pipot ja toppatakit olivat tarpeen, kun järvenselältä kävi kylmä viima. Kauaa emme pihalla värjötelleetkään, vaan ahtauduimme koko poppoo ystäväperheen vaunuun koirinemme (kavereilla myös käppänä). Välillä grillailtiin ja jutustelua jatkoimme myöhään yöhön. 

Veera pääsikin sitten yökylään terapiakoiraksi. Leirialueen emäntä oli joutunut alkuvuodesta luopumaan koirastaan, jota Veera kovin muistutti, ja hän mieluusti otti Veeran mökkiinsä vierihoitoa antamaan. Veera oli kyllä hiukan kaipaillut meitä, vaikka olivat illan mittaan tutustuneetkin emännän kanssa. 

Auto pelasi iäkkyydestään huolimatta varsin hyvin, siellä oli mukava nukkua ja lämmityslaitekin onneksi toimi pakkasyössä, ettei tarvinnut änkeytyä koko poppoon yhteen asuntovaunuun. Mielestäni autossa oli varsin viihtyisää myös neuloa ja kahvitella, kun apukuskin penkin sai käännettyä pöytäryhmään päin. 

Heinäsaari oli vielä kovin hiljainen, mutta vaikutti todella viihtyisältä paikalta. Näköalat olivat vertaansa vailla, kun vesi ympäröi aluetta joka puolelta. Mökitkin näyttivät mukavilta, joskin hiukan pitäisi Heinolan kaupungin satsata ehkä niiden fiksaukseen.
Aktiviteettiakin löytyy, minigolfkenttä on hyvässä kunnossa, ja kuulemma kesän tullen kahviosta saa myös pizzaa ym pientä purtavaa, ja hanoista tulee olutta ja siideriä. Oma Heinäsaari-siiderimerkkikin paikalla on, ehkäpä sitä pääsen kesän tullen maistelemaan!
Retkivuorokausi kului nopeasti viileässä säässä mutta lämpimissä tunnelmissa. Veera ja Ronja olivat menomatkalla hiukan hermostuneita auton kyydissä, mutta takaisin tullessa selvästi rauhallisempia. Veera makaili auton takaosassa sängyn päällä katsellen ikkunasta takanatulevia autoja, ja Ronja löysi itselleen hyvä paikan pöytäryhmän alta, johon laitoimme sille muutaman tyynyn ja peiton.

Ensimmäinen reissumme autovanhuksella oli siis varsin positiivinen kokemus, ja kotimiehetkin olivat pärjäilleet hyvin. Nyt sitten vaan kartat esiin ja kesän reissuja suunnittelemaan.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille, toivotaan että kelit vähän lämpenisivät!

7 kommenttia:

  1. Eikö tuolla tule kylmä - kaunista, mutta kylmää, hrrr

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pukeutumiskysymys - toppatakkeja ei vielä ole laitettu pois joten hyvin tarkenimme! Ja kamujen vaunussa on jopa lattialämmitys joten ei meillä hätäpäivää ollut.

      Poista
  2. Viimekesänä Suomea moottoripyörällä kiertäen poikettiin myös Heinäsaari Campingissa. Maisemat kauniit, alue siisti, palvelu todella hyvää. Suosittelen paikkaa lämpimästi kaikille.

    VastaaPoista
  3. Kauniissa maisemissa olet viettänyt viikonlopun, vaikka sää ei suosinutkaan, niin aina se kotiolot voittaa.
    Täälä satoi aamupäivällä lunta niin että maa oli hetken valkoinen.
    Kiitos, Sinulle myös mukavaa alkavaa viikkoa ♥

    VastaaPoista
  4. Kiitos Jari ja mate! Jari, tuolla Heinäsaaressa olen joskus toistakymmentä vuotta sitten edellisen kerran poikennut. Samaa mieltä, upea paikka kunhan kesä vielä tulee toden teolla niin tuolla varmasti viihtyy.

    VastaaPoista
  5. Kauniit on maisemat.Mielenkiintoinen ja hyvä blogi.Itsellä kulkenut mukana fibro n.20v.
    Mutta mennään päivä kerrallaan.Terveiset täältä kylmästä pohjois-suomesta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos käynnistä ja kommentista, kiva jos olet viihtynyt blogissani. Fibro ei ole mukavaa matkaseuraa, mutta sen kanssa on pitänyt vaan yrittää tulla toimeen. Toivotaan lämpenevää sinne Pohjois-Suomeen, etelässäkin on ollut takatalven tuntua.

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!