myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Kirjastotäti Etelä-Suomesta kirjoittelee omaksi ja toivottavasti vähän muidenkin iloksi. Asustelen maalla ja perheeseeni kuuluu mies ja lapsia kotona ja maailmalla. Tavoittelen ekologista ja humaania elämänasennetta. Elämääni iloa tuovat luonto, mökkeily, puutarhanhoito, käsityöt, kirjat ja keittiössä puuhastelu. Pidän tanssimisesta ja käyn mielelläni teatterissa ja konserteissa. Minussa asuu myös pieni karavaanari. Omat haasteensa päiviini tuo fibromyalgia sekä liuta muita sairauksia. Blogistani löydät juttua ja kuvia minulle läheisistä asioista sekä kaikenlaista pohdintaa maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

torstai 25. heinäkuuta 2013

Röllin tuvassa

Edellisen postaukseni jälkeen meille tuli tyttäreni kanssa molemmille sellainen olo, että tuota Röllimökkiä olisi kiva käydä tutkailemassa tarkemmin. 15 vuotta olemme tässä asuneet, ja tuossa ihan vieressä on mökki kököttänyt, tosin näkymättömissä pusikon keskellä. Mutta eiköhän olisi jo aika tutkailla asiaa tarkemmin.

Eilen sitten varustauduimme hanskoilla, paksuilla saappailla  ja sorkkaraudalla seikkailumielellä, ja ryhdyimme tuumasta toimeen. Sisäänpääsy osoittautui yllättävän hankalaksi, sillä mökkiä ympäröi joka puolelta tiheä pöheikkö.
Ovella oli jykevä munalukko, emmekä sentään ovea alkanut murtamaan. Se ei ollut edes tarpeen, sillä katto oli romahtanut, ja pari seinälautaa irtosi helposti potkaisemalla, joten menimme seinän kautta sisälle.
Tämän kuvan julkaisemiseen on ihan lupa! Muutama naarmu tuli noihin hymyileviin kasvoihin, kun neiti romahti seinälautojen päällä keikkuessaan alas, mutta onneksi ei pahemmin käynyt.

Sisällä näky oli lohduton.
Eipä näytä Röllillä täällä kovin lokoisat oltavat olevan. 
"Hiukan" vesivahinkoa. Vasemmalla vanha heteka ja oikalla pöytä ja tuolit. Jääkaappikin näkyy olevan tuolla etualalla. Onkohan kaasuversio, kun en usko että mökissä on sähköjä ollut. 
Asumisen merkkejä, hammasharja ja pippuripurkki hiukan kärsineellä muovimatolla.
Kumihanskat olivat säilyneet ihan käyttökelpoisina muovipussissa. 
Röllin paita löytyi myös ihan hyväkuntoisena lipastosta. 

Verhot ja tapetit, retroa!
Jotain löytöjä. Mahtaisivatko tillit ja nauriit vielä itää? Radio tuskin toimii. Tuon kahvipurkin nappasin muistoksi mukaan. Tyttären kommentti: voithan sä viedä sen mökille ja laittaa siihen kukkia. Kun niitä kerran potassakin kasvatat. 

Ei kyllä tuntunut yhtään hullummalta päästä raikkaaseen ilmaan tuosta torpasta. En tiedä mikä on tontin ja mökin kohtalo, sen on omistanut eräs perikunta, jolta sitä eräät ystävämme olisivat ostaneetkin, kun olisi ihan kiva talonpaikka. Meitäkään ei olisi haitannut, vaikka tontti olisi raivattu ja olisimme saaneet kivat naapurit siihen. Ketään ihmisiä ei tontilla ole näkynyt tämän 15 vuoden aikana, kun olemme tässä asuneet, ja epäilen, että tuon perikunnan jäsenetkin ovat jo kuolleet. Tontin nykyistä omistajaa ei taida kukaan tietää. Siinä se villiintyy, vuosi vuodelta vähän lisää.

Viikonloppu lähestyy, isännällä alkoi loma  ja minulla on maanantaina viimeinen sairauslomapäivä ja ortopedin aika, jännää! Sitä ennen on kuitenkin jotain kivaa tiedossa:



Kesäteatteri on aina ihanaa, ja musiikkinäytelmät varsinkin meidän makuun! Viime viikonloppuna olimme katsomassa ihan harrastelijateatteria, kivaa sekin. Mutta huomenna mennään Pyynikille katsomaan ihan ammattilaisten esitystä. Kävimme aikanaan Tampereen Työväenteatterissa katsomassa Vuosi 85 -musikaalin, ja pidimme kovasti. Tämä on nyt jatkoa sille. 
Olen käynyt vuonna -87 esikoista odottaessani Pyynikillä, ja voinut huonosti pyörivässä katsomossa. Toivottavasti nyt on parempi olo! Täältä sitten jatketaan suoraan mökille, johon koirat tulevat pojan ja miniän kyydillä. Logistiikka pelaa!

Aurinkoista viikonloppua kaikille!


5 kommenttia:

  1. mahotonta,mielenkiintoista puuhaa varmaan tuo aution talon penkominen :D
    Tuohon retro-tapettiin ihastuin hirveästi,pelkkä palanen sitä kehystettynä ois vallan ihana juttu :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos suvi kommentista! Ja tuo tapetti-ideahan on loistava, aina on ihanaa kun näillä vanhoilla jutuilla on joku tarina. Myös nuo verhokankaat ovat mielestäni nostalgisia, mutta taitaisivat lahota käsiin jos yrittäisi irrottaa. Käväisi myös mielessä, että olisikohan noista tuoleista pelastettaviksi...ehkä joudun tekemään jossain välissä uuden "murtokeikan".

    VastaaPoista
  3. Onneksi selvisitte hengissä tuolta retkeltä :)
    Oikein mukavaa teatteri-iltaa :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos ystävät käynnistä! Riitta Sinikka, tuo purkki jopa pitää vettä eli sinne voi tosiaan laittaa kukkia. Anneli, juu, muutamalla naarmulla selvittiin jos ei sitten myyräkuume iske jossain vaiheessa. Hengityssuojaimet olisi pitänyt ehdottomasti olla. Kiitos myös teatteritoivotuksista, ihana lähteä näin kauniilla ilmalla. Lähdemme jo päivällä ja tapaamme samalla reissulla tuon esikoisen, joka on vatsassani käynyt Pyynikillä!

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!