Pohdintaa koirista, terveydestä ja elämästä

Vaikka en mikään vannoutunut luomuihminen olekaan, niin entistä enemmän tulee katsottua, mitä laittaa omaan suuhunsa ja mitä syöttää perheelleen. Ihan normaaleja elintarvikkeita käytän ilman sen kummempia rajoituksia. Pyrin tekemään ruoan itse jos on aikaa ja mahdollisuuksia. Punaista lihaa hiukan vältän koska olen huomannut sen lisäävän fibrosärkyjä.

Nuo neljalkaiset ystävät eivät voi itse valintojaan tehdä, vaan me emännät ja isännät teemme ne niiden puolesta ja toivottavasti niiden parhaaksi. Välillä, kun noita terveysongelmia on ollut, on tullut mietittyä mitä noiden teollisten koiranruokien seassa koirille tulee syötettyä. Melkoisia lisäainepommeja taitavat olla.

Pinja selvisi onneksi ilman leikkausta, patti tyhjeni itsekseen ja haavakin on jo paranemaan päin:

Tänään loppui antibioottikuuri, toivottavasti nyt ei enää mitään tulehduksia tule. Tämä kesä tuntuu kyllä olevan tulehdusten kulta-aikaa, lämpöä ja kosteutta on riittänyt pöpöjen kasvuun.

Tuossa kun etsiskelin eläinlääkäriä, jolle olisi näin heinäkuussa saanut ajan, tein mielenkiintoisen löydön. Kalliolan eläinklinikka Hollolassa toimii Vom og hundemat -tuotteiden jälleenmyyjänä. Vomia meillä joskus käytettiin, mutta sen saatavuus oli ongelma. Silloin saimme sitä erään rekikoirayrittäjän kautta 20 kg:n jäisinä levyinä, joita sitten kirveellä pilkottiin pakastettaviksi paloiksi. Ja usein oli toimituksissa katkoja. Nuo jälleenmyyjät Suomessa näyttävät olevan yhden käden sormilla laskettavissa, joten ilahduin todella kun huomasin, että Vomia on näinkin lähellä saatavana ja mikä parasta, kilon pakkauksissa!

Vom on pakastettua koirien täysravintoa, joka ei sisällä lisäaineita. Ja maistui silloin aikanaan meidän hurtille erittäin hyvin. Veerallehan ruoan maistuminen ei ikinä ole ollut mikään ongelma, päinvastoin, mutta Ronja ja Pinja osaavat myös nirsoilun jalon taidon. Varsinkin nappuloille usein nyrpistelevät. 

Aika ja ajatukset tuntuivat siis olevan kypsiä takaisin Vomiin siirtymiseen, ja niinpä ajoimme tyttären kanssa tänään tuonne Kalliolaan ja lastasimme kylmälaukun täyteen Vomia.

17 kiloa sinne mahtui, eli parin viikon eväät meidän laumalle. Hinta oli vähän noussut, kilohinta oli nyt 4,40. Ihan suorinta tietä en aikonut ruokavaliota vaihtaa, ettei tule mitään ikäviä yllätyksiä tai vatsavaivoja, vaan vähitellen entisen ruoan ohella tähän siirrytään. 

Vom sisältää naudan- ja sianlihaa, pötsiä sekä lohta tai broileria vaihtoehtoisina makuina. Myös junnuruoka löytyy. Illalla sitä sitten ryhdyttiin maistelemaan.

 

Hei haloo...mitä ihmettä meille nyt tarjoillaan? Tuoksuu oudolle?

 

No sen kun syöt vaan, tätä on ollut meillä ennenkin. Hyvää, etkö muista?

 Jos ei teille maistu niin minä voin kyllä syödä teidänkin annoksenne. Tämä on sitä ihanan tuoksuista herkkua, jota silloin kerran yritin syödä jäisenä kun sitä oli mökin hyllyllä sulamassa.

Kaikki söivät kuitenkin oman ruokansa hyvällä halulla!

Barffausta olen myös harkinnut (barf = bones and raw food). Hinta on hiukan hirvittänyt, mutta taitaa tämä Vom tulla yhtä kalliiksi. Barfissa on myös mietityttänyt se, saako koira siitä kaiken mitä tarvitsee, vaikka nyt rutinoituneet barfaajat varmaan vakuuttavat, että kyllä saa. Vomiin kallistuin, koska se on täysravintoa ja sisältää kaiken mitä koira hyvinvointiinsa tarvitsee. Veera on kuitenkin jo ikääntynyt iso koira, jonka kanssa en halua riskeerata. Barfiinhan kuuluvat myös olennaisena osana lihaisat luut, jotka meillä pitäisi varmaan hankkia liha-luujauheseoksena. Koirat eivät ole tottuneet syömään luita, Veera hotkii ja saattaisi niellä liian suuria palasia, ja ihan varmasti tulisi riita näistä herkuista. Mietin myös osabarffausta, jossa Vom toimisi liha-sisäelin-kalaosuutena. Siinä kun toteutuu myös se, että koiran pitäisi saada vähintään kolmen eri eläimen osia sekä myös sisäelimiä voidakseen hyvin. Tämä on nyt vielä mietinnässä, mutta jos Vomia edelleen on hyvin saatavana, niin luulen että siihen kokonaan siirryn. Barfin saatavuushan on nykyään hyvä kun kaikkea saa valmiina pakasteena esim. Mustista ja Mirristä. Barf olisi kyllä kotimaista, Vom tulee Norjasta. Siinäpä sitä miettimistä. Mieluusti otan tästä aiheesta mielipiteitä kommenttien muodossa vastaan.

Veeralla on vähän aikaa ollut kaulapannassaan tällainen magneetti. Veerahan on varsin vetreä ikäneito, eikä sen tahti ole hidastunut vielä lainkaan, mutta kohta 8 vuotta on suursnautserille jo melko korkea ikä. Itsehän käytän magneettia kipeän polveni kivunlievittäjänä, ja ajattelin että ehkä Veerallakin on jo jotain vanhuuden kolotuksia, joihin tästä voisi olla apua. Testimielessä kokeillaan, pitääkö magneetti myös punkit loitolla. Jos pitää, niin hankin ilman muuta koko poppoolle tällaiset. Magneetin hinta on 15 euroa eli vähemmän kuin kuukauden Expot-satsi. Expotit on meillä olleet käytössä, koska mökkipöpeliköissä kolutessaan koirat olisivat ilman sitä täynnä punkkeja, mutta aikamoista myrkkyähän tuo tuote on. Viime kesänä syötin koirille päivittäin hevosten valkosipulia, joka oli melko tehokasta punkkien ehkäisyssä, mutta haisi niin järkyttävälle, että minulle esitettiin toive, että sen käytöstä luovuttaisiin. 

Polvi on nyt ollut hiukan paremmassa kunnossa. Enimmäkseenhän ollaan nyt oltu mökillä, missä koirille ei hihnoja näytetäkään. Mutta neiti 15 wee on näyttänyt kyntensä zumbaohjaajana, ja keikkaa pukkaa. Sihteeri-autonkuljettaja-äippääkin keikat ovat työllistäneet, mistä asiasta olen pelkästään hyvilläni. Nuoruuden liikuntaharrastus usein jatkuu myös aikuisiässä, ja liikunnastahan saa hyvän kunnon lisäksi niin paljon muutakin. Keikat sekä isännän työt ovat pitäneet meidät nyt kotinurkissa, ja koiria on pitänyt vähän liikuttaa. Eilen selvisin niiden kanssa uimapaikalle ja vielä takaisinkin taksia soittamatta. Tänään kävelin pienen matkan ja vein ne sorakuopalle riehumaan keppien kanssa. Hiukan jännittää, mikä on ortopedin "tuomio" polven suhteen. Onko kyseessä todella kierukkavamma, eturistiside vai ihan vaan joku lihasperäinen juttu. Vai voisiko kyseessä olla "vain" fibromyalgiakipu. Fibrokivut kyllä yleensä vaihtavat paikkaa, mutta siihen diagnoosiin sopisi se että särkylääkkeet eivät tehoa. Mutta annetaanpa lääkärin tehdä diagnoosi eikä mennä asioiden edelle.

Olipahan pohdiskelua, kiva jos jaksoit lukea! Ollaan taas kuulolla!