Hae tästä blogista

Tietoja minusta

Oma kuva
Elämäniloa ja maailmantuskaa. Valosta varjoon - ja takaisin. Tervetuloa matkalle mukaan!

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Kotinurkissa




Hei taas! Olen "lapsenvahtina" tämän viikonlopun täällä kotosalla. Omalla kylällä on kesätapahtuma, joten mökille ei nyt menty. Itse käväisin vaan aamulla pikaisesti markkinoilla, mutta tytär, poika ja miniä tulevat ja menevät ja minä olen tässä huoltojoukoissa. Pitkästä aikaa on ollut aikaa ja keliä kupsutella tuolla omalla pihalla. Mökkipihaa olenkin teille esitellyt moneen otteeseen.

Kesäkukkina meillä on ollut tänä kesänä mm. näitä petunioita. Monta vuotta boikotoin näitä, koska nyppiminen oli mielestäni niin vaivalloista. Mutta tämän ahkerampia kukkijoita saa etsiä, ja se nyppiminenkin on loppujen lopuksi ihan terapeuttista.



Tämä pata on ollut ihan sateen armoilla, mutta ei ole siitä pahemmin kärsinyt.

Myös näistä väreistä olen kovasti pitänyt tänä kesänä. 

Sammakot pääsivät pelargonian seuraksi lyhtyyn kesäksi. Hyvin ovat täällä viihtyneet, kun ovat sateeltakin suojassa.

 Viiniköynnöksiä olen välillä kurittanut kovalla kädellä, välillä hellästi taivutellut kasvamaan sinne suuntaan minne toivon. Tuo "partakukka" laatikossa pelargonian kaverina on myös rönsyillyt ihan kiitettävästi.

Satoa on tulossa! Olen raksinut lehtiä pois rypäleterttujen tieltä että ehtisivät kypsyä. Eihän näistä kaksista satoa tule, mutta tulee ihan hirmu hienonmakuinen mehu kun aronian kanssa keittelee. Naapurin isäntä, Espanjan tuntija, saa näistä ihan valtavan sadon, ja oli oppaanani syksyllä leikkelemässä näitä minunkin puskiani, mutta en ole sitten jaksanut näihin sen enempää perehtyä. Alunperin ostin nämi villiviini-tyyppisinä kasveina, ja pari kertaa hieraisin silmiäni, kun rypäleitä alkoi pukata...ovat tosi aurinkoisella paikalla takaterassillamme, ja ovat viihtyneet tässä jo 15 vuotta. Muistan vielä kasvien hinnankin, kun ne ostin. 8 markkaa!

Myös karhunvadelmista on satoa tulossa:
 
Nämä ovat meidän isännän lempikasveja ruohonleikkuupäivänä, tarttuvat nimittäin mahtavilla piikeillään ruohonleikkaajaa milloin mistäkin kiinni, vaikka kuinka yritän köyttää niitä aitaa pitkin kasvamaan. Mutta hyviä nuo mustat vatut ovat, kunhan kypsyvät!

Ja sitten, niitä herukoita... 20 ämpärillistä kerättiin yhteensä näistä pensaista viime vuonna.
Sitä mehun määrää...mutta yllättävän vähiin se on käynyt tuolla pakastimessa, kun olen sitä jaellut lasten perheisiin ja meilläkin sitä menee. Kaupan mehuja ei juurikaan ostella. 

Kuritimme puskia oikein kunnolla viime syksynä, mutta ihan yhtä runsaalta näyttää silti tänäkin vuonna.
 Ja jos joku on luomua, niin nämä. Puskat ovat ikivanhoja. Ostimme aikanaan tontin, josta oli talo palanut, ja kun aloimme rakentaa uutta taloa, kaivinkone siirsi nämä puskat tontin reunaan talon tieltä. Ne eivät tienneet siirrosta mitään, vaan ovat tuottaneet ihan valtavasti satoa, vuosi vuodelta enemmän. Usein olen ihan tuskastunut marjojen määrään, ja rukoillut, että tulkaa nyt joku keräämään. Mutta ihan mahtava runsauden sarvi ja rikkaushan nämä ovat. Mitään torjunta-aineita ei ole ikinä käytetty, ja koirat hoitavat lannoituspuolen, eli siihenkään ei ole keinoaineita käytetty. Muutama mustaherukkakin löytyy, itse istutettu, ja nekin jo satoa tuottavat ihan mukavasti. Mutta nämä punaiset ovat ihan omaa luokkaansa.
Ihan kohta kypsiä...

Koirien ruokajuttuun sen verran päivitystä, että tiukkojen laskelmien jälkeen olen päätynyt kuitenkin barffaukseen. Vom-barf -linjalla mennään niin kauan kun tuolla pakastimessa Vomia riittää, mutta sen jälkeen on tarkoitus sitten siirtyä kokonaan barffaamaan. Tähän tulokseen tulin, kun poikkesin tuolla Maikin lemmikkikellarissa. Tarjontaa oli ihan valtavasti ja hinnat varsin kohtuullisia. Koirat ovat nyt herkutelleet Vomin lisäksi broilerin kaularangoilla, liha-luumurskeella ja kasvissoseella. Hyvin on Pinjakin saanut huonolla hampaillaan kauloja narskuteltua, eikä riitaakaan ole tullut. Mikä parasta, ruoka-ajat ovat nyt koirille todellisia juhlahetkiä, eikä nirsoilusta ole tietoakaan. Onhan se niinkin, että kuppiin syömättömänä jääneen ruoan ravintoarvo on nolla. Myös sellaisen varsin positiivisen seikan ole huomannut, että koirien jätökset ovat supistuneet olemattomiin, kun vertaa edelliseen, kuivanappula-aikoihin. Ruohonleikkuupäivänä ihan mukava asia, ja onhan helpompi kakkapussiinkin koota muutama kuivahko kikkara kuin kunnon pläjäys ;). Saapa nähdä, mitä barffaus sitten pitemmällä aikavälillä tuo tullessaan, nyt näyttää ainakin tosi hyvältä!

Mukavaa viikolopun jatkoa!
 



 



8 kommenttia:

  1. mulla menestyy vain nuo petuniat,vuojesta toiseen samanvärisinä kasvatan :)
    Ai mikä määrä herukoita,tulisin oitis keräämään,jos ois likempänä.meillä menee valtava määrä mehua ja tykkään tehä ite mehut pakkaseen!täytyy vaan kerätä muiden puskista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Suvi, taidan siirtyä myös takaisin noihin petunioihin, niin hyvin ovat rehottaneet tänä kesänä. Kyllä joutais herukoita ja teillä sitä mehua taitaa mennä kun on porukkaa juomassa! Kyllä nuo kaikki on aina mehuksi keitetty ja se mehu sitten johonkin kadonnut.

      Poista
  2. ♥ ihania kotinurkkia! Nam, mitä marjojakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tässä on tietysti kuvattu vaan ne "parhaat paikat".

      Poista
  3. Voi miten kaunis piha ja upeat kukkaset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mummo ja samat sanat kuin Riitta Sinikalle, eli ihan kaikkea ei kotinurkista näytetä....

      Poista
  4. Ei ole tullut, juuri tänään asiaa ihmettelin !!!
    Vaikka posti kääntyy kotiosoittesta tännä mökille, ei siinä mene kuin yksi päivä lisää.... kummallista :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoin sulle sähköpostia asiasta, posti tutkii missä paketti seilaa. Eiköhän se löydy.

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!