Takaisin Torreviejaan

Päivän puheenaihe on nyt mikäs muu kuin lumi. Jokohan sitä olisi tarpeeksi niillekin jotka sitä innokkaasti odottavat kun syksy kääntyy kohti talvea. Anti-talvi-ihminen on ainakin kurkkua myöten täynnä ja niin taitaa olla meidän päätoiminen talonmieskin. 

Meillähän meni hermot jo ensimmäiseen lumimyrskyyn. Timppa oli tehnyt suunnilleen koko päivän hiki hatussa lumitöitä, ja minä kaivanut autoa kinoksesta työpäivän aluksi ja lopuksi. Kotiin tullessa totesin, että eiköhän lähdetä Espanjaan, ja siippaa ei tarvinnut kauaa houkutella. Matka varattiin vielä samana iltana Nyt kun ei ole sesonki päällä, lennot ja majoitus saatiin huippuhalvalla. Tällä kertaa ei ollut mahdollisuus olla perillä kuin viikko. Se viikko sattui alkutalven  pahimpien pakkasien aikaan ja luntakin tuprutti taivaan täydeltä Suomessa, joten ajoitus meni ihan nappiin. 

Miksikö taas Torreviejaan, miksi ei välillä muualle? Kolme ensimmäistä syytä ovat ilmasto, ilmasto ja ilmasto. Torrevieja sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä. Alueen sää on hyvin vakaata ja siellä on vuosittain yli 300 aurinkoista päivää. Vuoden keskimääräinen lämpötila on noin 24 astetta. Talvet ovat leutoja lämpötilojen vaihdellessa tammi- ja helmikuussa kahdeksan ja kuudentoista asteen välillä. Heinä-elokuussa on kuuminta ja päivälämpötilat pysyttelevät 28-35 lämpöasteessa.Torrevieja sijaitsee kahden suuren luonnonvaraisen suolajärven ja meren välissä. Seudun suolajärvet ovat Euroopan suurimmat ja toiseksi suurimmat koko maailmassa. Torreviejalla on terveellinen pienilmasto joka pitää fibromyalgiakivut loitolla, ja esim. tähystetyn polveni kuntoutin siellä joulukuun reissulla. Myös astmaatikot, atoopikot, reumaa ja nivelkipuja sairastavat voivat saada apua.

Entäs ne muut syyt? Tuttuus, turvallisuus, rauhallisuus. Pieni mutta kuitenkin tarpeeksi suuri kaupunki. Ihana rantakatu. Fiilis. En sitä osaa sen paremmin selittää. 

Majoituimme taas Airbnb-asunnossa. Tällä kertaa matkustimme yölennolla ja olimme vasta aamuyöllä perillä, mutta se ei haitannut. Facebook-ryhmän kautta löysimme pariskunnan, joka tuli samalla lennolla Alicanten lentokentälle ja sieltä Torreviejaan. Jaoimme taksin heidän kanssaan ja säästimme vähän kustannuksia, busseja kun ei yöllä kulje. Asunnon sijainti keskustassa oli hyvä, ja sieltä oli lyhyt matka joka paikkaan. Tällä kertaa matkustimme pelkillä käsimatkatavaroilla, mikä rajoitti tuliaisten ostoa mutta oli toisaalta vapauttavaa, kun tavaraa ei ollut liikaa mukana. 

Rannan ravintoloissa meidät jo tunnettiin, ja kantapaikkaamme Bella Mar Beach -ravintolaan meidät toivotettiin kädestä pitäen tervetulleiksi. Pois lähtiessämme näytimme lumista kuvaa talostamme, ja meidät toivotettiin tervetulleiksi "next week".

Parque de las Naciones eli Kansojen puisto tuli tutuksi ensimmäisellä reissullamme Torreviejaan. Nyt se oli kävelymatkan päässä asunnoltamme, joten teimme sunnuntairetken sinne. Puistossa on kauniita kukkivia kasveja, lampia,  suihkulähteitä ja paljon lintuja. Kukkoja, kanoja, ankkoja, hanhia ja riikinkukkoja. 

Nimi "Kansojen puisto" tulee tästä mini-Euroopasta. Liput sijaitsevat suunnilleen sillä kohtaa, missä kyseinen maa on kartalla. 

Ihana ja rauhallinen paikka piknikille. Tälläkin reissulla vuokrasimme päiväksi auton. Tällä kertaa retkikohteenamme oli Alcala del Jucar, kylä vuoren rinteessä, missä pääsimme kulkemaan sekä maan alla että päällä. Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa.