Teimme päiväretken mökille katsastamaan, että kaikki on kunnossa lumimyräkän jäljiltä. Netistä luin, että Jämsän Länkipohjan alue on ollut pahinta sähkökatkojen kannalta, ja eipä tuo kauas liippaa mökiltäkään. Mökkitie oli onneksi aurattu, mutta jo näkymä auton ikkunasta kertoi mitä tuleman pitää.
Viimeinen tienpätkä aurataan vasta kun erikseen pyydämme, joten tähän kohtaan jäi auto ja jalkauduimme tarpomaan hangessa. Lunta oli tullut se 30 senttiä.
Koirat olivat innoissaan, kun pääsivät autosta pois!
Mutta hetkinen, nyt pysähtyi jo koirienkin vauhti. Tässäkö sen tien piti kulkea?
Siinähän se, mutta tienvieren koivut olivat taipuneet kaarelle tien ylle, ja katkenneita puitakin oli. Ei ihme, että sähköyhtiön porukalla on pitänyt kiirettä.
Siellähän se mökki häämöttää.
Paikat olivat kunnossa, eikä rakennusten päälle ollut kaatunut puita. Kaikki katastrofin ainekset olivat kuitenkin olemassa. Sähköäkin saatiin!
Hiukan tuolla puuhastelimme lumitöissä, ja laitoimme vielä talvelta suojaan joitakin juttuja, mitä syksyllä oli jäänyt tekemättä. Esim. ruohonleikkuri oli vielä valmiudessa puuvajan nurkalla ;) Järvi oli saanut jo muutaman sentin jääpeitteen.
Kahvit juotuamme lähdimme tarpomaan takaisin autolle.
Tuntui ihan siltä kun olisi käynyt pohjoisemmassakin kuin vajaan sadan kilometrin päässä. Saas nähdä onko tämä talvi kohta muisto vain. Hiukan vaikealta tuntuu uskoa, että nuo lumet tuosta parissa päivässä sulaisivat. Kotikotona on varmaan maa musta jo heti ensimmäisen vesisateen jälkeen, niin paljon vähemmän tuota lunta on meilläpäin. Mutta olipas mukava tehdä päiväretki talveen!
Kiitos ma-te, kyllä meillä kotikotonakin on maa jo musta. Aika savotta tuolla mökillä on edessä vaikka kuvat kauniita ovatkin.
VastaaPoista