Pitkä viikonloppu

Tuntuupa ihan sunnuntailta, en millään meinaa tajuta että on maanantai. Olen viettänyt pitkää viikonloppua, perjantaina oli jo lomapäivä. Silloin juhlimme iloisissa merkeissä siskoni syntymäpäiviä. Kyllä meidän suku on vaan niin hauskaa porukkaa, että aika menee ihan siivillä. Joka kerta kun nähdään niin jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin. Halataan paljon. Ihan odotan seuraavia juhlia, jotka ovat jo muutaman viikon päästä. Ja ensi viikonloppuna ystävän synttärit. Siinä välissä juhannus. Kesä!!!

Mökki on kuitenkin se kesän ykkösjuttu, lauantaina sinne hurautin heti kun olin juhlista toipunut. Eilen sain myös miehistä seuraa paikalle, mikä oli hyvä juttu, koska saapumiseni jälkeen oli puu kaatunut mökkitielle ja isäntä joutui vähän metsurihommiin ennenkuin pääsi pihaan. Olisi ollut poispääsy vähän hankalaa jos olisin ollut yksin. 

Mökkirannassa kukkivat lakka, raate ja suopursu. Tulisipa lämmin ja öttiäisiä että tulisi myös niitä marjoja, mustikastakin voisi silloin tulla runsas sato. 

Eilisen päivän heiluin hulluna viikatteen kanssa. Todella hulluutta, sillä niittäminen ei ole mitenkään erikoisalaani. Vähän piti oksasaksiakin käyttää. Olemme yrittäneet estää rantakoivikkoa pusikoitumasta, hyttysiä on silloin vähemmän ja maisemakin näyttää mielestäni kivemmalta. 

Sielunmaisema

 

 

Saniaisista pidän kovasti, ja ne jätin paikoilleen vaikka muut pöheiköt listinkin viikatteen ja oksasaksien kanssa. Olen niitä siirtänyt myös tuohon aika ankean näköiselle saunan päätyseinustalle, johon olen myös tuonut kotoa kuunliljoja. Ovat hyvässä kasvussa, ja ehkä pääty näyttää keskikesällä jo rehevämmältä.

Tuohon nurkallle istutimme myös villiviinin juurakon. Siinä on muutama silmu, mutta mitenkään hyvinvoivalta se ei näytä. Katsotaan miten sen käy. 

Nyt pari tunnistustehtävää: Tällainen valkoinen herkkä kukka on ilmestynyt kivikkopenkkiini. Kuka tunnistaa?

Nuo lehdet kuuluvat keltakukkaiselle maksaruoholle, valkoiset kukat ovat langanohuen varren päässä ja ovat itsekseen putkahtaneet mehikasvien joukkoon. 

Tämä köynnöstävä vadelmanlehden näköinen kasvi oli myös uusi tuttavuus:

Tekee siis köynnöstä ja kukkanuppujakin on, näyttäisi olevan valkoista kukkaa tulossa. Mökkipihalla on aikaisemmin kasvanut kaikenlaista, mutta se oli ennen meitä päässyt pahasti villiintymään, ja hiljalleen olen kaivellut kukkapenkkejä esiin rikkaruohojen seasta. Joka kesä yllätyn, kun uusia lajeja putkahtelee esille. 

Tässä vielä erään sortin kukkasia, sytykeruusuista alkoi olla pahasti vajausta joten niitä piti muutama kymmenen askarrella. Neulomisesta ajattelin pitää vähän kesälomaa, kun on paljon hyviä kirjojakin hyllyssä odottelemassa. Arvatkaapa onnistuiko, eilen piti kuitenkin aloitella viiden lehden tossujen teko taas kerran.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä isännän työmaa. Tähän se nousee, hiljalleen, meidän kesäkeittiö, jonka paikka alkaa jo hahmottua.

Rakennus tehdään siis lähes kokonaan kierrätystavarasta. Materiaalit on lähestulkoon valmiina, rakentamisella ei ole kiire. Mutta jonakin syksynä on kiva sitten päästä tänne elävän tulen ääreen grillailemaan. Ikkunat sijoitetaan niin, että päästään katselemaan järvelle. 

Huomenna sitten alkaa minunkin työviikkoni, toivotaan taas aurinkoista viikkoa!