Oi ihanaa kevättä!

Aurinkoista toisen pääsiäispäivän iltaa! Niin se on, että pääsiäinen alkaa olla paremmalla puolella, lomat lomailtu ja huomenna pitäisi lähteä töihin. Kirjastossa pääsiäisen jälkeinen tiistai on aina erittäin kiireinen päivä, joskin minä pääsen kiireestä nauttimaan vain puolen päivän verran, kun lähden viemään tytärtä pääsykokeisiin puolilta päivin. 

Mahtavaa mökkipääsiäistä on vietetty, porukkaa on tullut ja mennyt, vanhat varikset koirineen vaan pysyivät paikalla. Pitempäänkin olisi viihdytty, mutta pakko vaan oli kotiin lähteä. Luonto on mökillä niin läsnä koko ajan, että kevään (kesän?) tulo tuntuu siellä hyvin konkreettiselta. 

Näitä naavaisia puita löytyy runsaasti mökin lähimetsistä. Minulla on se käsitys, että naava ei kasva kuin hyvin puhtaassa ilmassa, mutta ihan varma en ole onko käsitys oikea.

Koristeellinen sammalmuodostelma löytyi läheiseltä kalliolta:

Näitä hassunnäköisiä puupökkelöitä piti myös ihmetellä:

Koirilla oli ihan omat pökkelöt:

Vanha laituri on uppoamaisillaan. Pinjaa se vielä kestää. Joka kerta ohikulkiessa siellä pitää käydä kokeilemassa, vieläkö koira pysyy pinnalla:

Kurkia lenteli moneen otteeseen ylitse mökkipihan. Tänä aamuna istuskelin puuceessä, kun viereiseltä suolta alkoi kuulua varsin kummallista ääntä, ihan kuin kanalauma olisi kotkottanut siellä, ja välillä kuului kyyhkysmäistä kujerrusta. Mietin, että olisiko kurjet voineet pitää häämenojaan suolla, en yhtään tiedä millälailla ne silloin ääntelevät. Ehkö joku voisi valaista, tai kertoa mikä tuollaista kotkotusta voi suolla pitää. Yritin kyllä ihan itse käydä asiaa selvittelemässä, mutta varustus oli ehkä hiukan väärä. Rämmin nimittäin suolla t-paidassa ja pikkuhousuissa, crocsit paljaissa jaloissa. Lienee turha mainita että kovin pitkälle ei tuossa asussa edes näin ihanassa kevätsäässä suolla voi lähteä, ja jouduin kääntymään viluissani takaisin ennenkuin äänen lähde selvisi. Onneksi tuolla ei ole suurtakaan vaaraa törmätä muihin ihmisiin, voisi olla että olisivat ihmetelleet mistä olen karannut ja voipi olla että valkotakkisiakin olisi paikalle hälytetty. Olisi voinut ehkä käydä laittamassa jotain muuta päälle ja rynnätä vasta sitten suolle kotkotuksen lähdettä selvittämään.

Sammakot olivat ilmestyneet kutupaikoilleen laiturimme molemmin puolin. Viikon päästä niitä lilluu lammessa sankoin joukoin, jos vanhat merkit pitävät paikkansa. Ja taas riittää koirilla ihmettelemistä. 

Koirilla tuota lystiä aina mökillä riittää. Käytöstä poistetulla sukalla saa hyvän vetoleikin aikaiseksi.

 Ronja on jo siirtynyt kannustusjoukkoihin: Veto! Veto!

 Kukahan sitten loppujen lopuksi vedon voitti? Sukka oli ainakin hyvin huonossa kunnossa.

Kotona, sata kilometriä etelämmässä oli kevät edennyt jättiharppauksin. Ruoho kasvaa kohisten, ja monenlaista kukkijaa on jo pihan kukkapenkeissä:

Krookukset alkavat jo olla ylikukkineita.

Näiden tähtisilmien nimeä en tiedä, tietääkö joku kertoa sen?

Idänsinililjoja putkahtelee pensaiden juurille.

Grillikausi avattiin nyt sitten kotonakin. Mökillä grillaillaan ympäri vuoden, aina kun siellä poiketaan. Kotigrillissä makkaraa ja halloumia:

Kivaa viikkoa kaikille, nautitaan näistä ihanista ilmoista niin kauan kun niitä riittää!