Hae tästä blogista

Tietoja minusta

Oma kuva
Elämäniloa ja maailmantuskaa. Valosta varjoon - ja takaisin. Tervetuloa matkalle mukaan!

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Mökkeilyä ja vegeherkkua

Mukavaa perjantai-iltaa! Tosi lämpimästä viikosta on saatu nauttia. Tai kuka on nauttinut, kuka kärsinyt...eilen sitten helle purkaantui ukkosiksi. Olin palaamassa mökiltä, kun jouduin Padasjoen kohdalla elämäni ukkosmyrskyyn, ja erään tovin istuin autossa bussipysäkillä odottelemassa sateen laantumista. Takakontissa oli kolme kauhuissaan olevaa koiraa. Kaksi pysyivät tukevasti häkissä, mutta Veera könysi selkänojan yli takapenkille ja yritti kovasti etupenkillekin tulla, mutta päätin, etten kyllä jatka ajamista suursnautseri sylissäni ja komensin Veeruskan takapenkille. Sieltä sen sateen lakattua siirsin takaisin takakonttiin turvallisemmille vesille. Tänään sitten kuulin radiosta, että Padasjoki on se paikkakunta, missä eilen on mitattu eniten salamia, ja tuohon myräkkään sitten osuin. Turvallisesti kuitenkin kotiin päästiin. 

Vietin pari ihanaa hellepäivää koirien kanssa mökillä. Ihanaa siksi, että sain pulahtaa viilentävään veteen silloin, kun siltä tuntui. Yritin myös voimistaa kipeää polvea vesijuoksemalla, ja ihan hyvältä tuntui seuraavaan yöhön asti, jolloin polvi taas äityi särkemään oiken kunnolla. Eli uskottava on, että vaivaisia ollaan ja liikuntaa ei voi harrastaa ennenkuin polvelle on jotain tehty.

Nyt onkin sitten ihan kummallinen olo, kun isäntä on vuorostaan koirien kanssa nauttimassa mökkielämästä. Minä jäin tällä kertaa tyttären seuraksi kotiin, kun tytöllä on vielä kesätöitä. Hassua kun risuparrat on poissa, kun olen 24/7 viettänyt niiden seurassa. 

Mökkilammellamme asustaa telkkäperhe neljän poikasen kanssa. Pitääköhän paikkansa, että telkkä kävelyttää pesueensa uimaan ja syömään ihan eri lammelle kuin missä on pesinyt. Toissapäivänä, kun tulin kyliltä, telkkä-äippä ja neljä poikasta marssivat mökkitiellä vastaan. Kieppasivat auton edessä ympäri, ja sitten ajeltiin telkkien kävelyvauhtia mökille saakka, missä koko joukko pulahti turvallisesti lampeen. Mihin lie olivat matkalla?!? Illalla sitten isä-telkkä saapui samasta suunnasta paikalle huudellen kovasti rouvaa ja pesuetta. Liekö ollut isäntä huonoilla teillä kun niin kovasti anteeksipyydellen palasi? Tarina ei kerro ainakaan vielä, huoliko rouva isännän takaisin. 

Tein rippijuhliin vegaanisen maapähkinävoi-suklaatortun, joka maistui kovin hyvin myös lihansyöjillle! Yleisön pyynnöstä laitan ohjetta tähän. Ja tosiaan, tätä ohjetta ovat pyydelleet ihan ei-vegaanit, ja äsken sitä taas värkkäsin tyttärelle töihin mukaan huomisen viimeisen työpäivän kunniaksi.

Maapähkinävoi-suklaaherkku (vegaaninen)



100 g + 2 rkl vegaanista margariinia (laktoositon, "sininen" Keiju) (erikseen)
0,5 dl riisimuroja huolella murskattuna
1 pieni prk (n 350-400 g) maapähkinävoita
0,5 l tomusokeria
(1 tl vanilja-aromia)
100 g vegaanista tummaa suklaata (esim. Pandan hurmaava tumma tai Maraboun tumma suklaa)

Voitele vuoka.
Sulata 100 g margariinia. Sekoita keskenään riisimuromurska, maapähkinävoi, tomusokeri, sulatettu margariini ja vanilja-aromi. Painele seos tasaisesti voideltuun vuokaan. 
Sulata suklaa ja 2 rkl margariinia kattilassa. Levitä seos tasaisesti maapähkinävoiseoksen päälle. Jäähdytä huolella (1-2 tuntia jääkaapissa) ja leikkaa pieniksi neliöiksi.
Varo ettei vatsasi repeä. 

Jos laitat nonparelleja koristeeksi, katso etteivät ne sisällä E120-väriainetta. Tämä on eläinperäinen lisäaine, johon tosivege ei koske. Mutta tosiaan ei tarvitse olla kasvissyöjä nauttiakseen tätä herkkua. Montaa palaa ei voi peräkkäin syödä, on sen verran tuhtia tavaraa.

Yhden kortin väkästin, sunnuntaina on nimittäin meillä tiedossa taas juhlaa, tällä kertaa ihan iloista, sillä tuplasynttäreitä juhlitaan naapurissa!




Nautitaan viikolopusta, toivottavasti aurinkoisesta!


2 kommenttia:

  1. Sinullahan on nyt sitten loma, kun koirat ja mies on pois jaloista :)
    Nauti nyt kun voit vain itseäsi ajatella.
    Hyvän näköisiä leivoksia alkoi tehdä mieli makeaa :)

    Kiitos Maija lohdutuksesta, etten ole ainoa huonomuistinen. Kyllä vaan hävetti siellä kassalla ja ekalla kerralla kassaneiti tuli ulos asti perässä :(

    Mukavaa viikonloppua ♥

    VastaaPoista
  2. Kiitos Anneli! Joo tosiaan meitä huonomuisitisia riittää ja joskus vaan aivot ovat niin ylikuormitetut että "pikkuasiat" tuppaa unohtumaan.

    Kieltämättä oli mukava herätä kun pääsi heti keittelemään kahvia eikä tarvinnut alkaa huolehtimaan kolmesta nälkäisestä ja pissahätäisestä koirasta. Mutta mielelläni otan tänään koko orkesterin kotiin, ensi viikolla päästään sitten kaikki yhdessä mökille.

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!