Vappu tuli ja meni ilman simaa ja muutaman kaupan munkin voimin. Ajattelin, etten mitään munkkeja paista, kun olimme mökillä, tyttö omissa riennoissaan eikä ketään tulossa käymään. Mutta taas kerran eksyin tuonne Hannelen mainioon Täyttä elämää -blogiin ja löysin ihanan ohjeen, jota piti sitten tottakai testata. Laitanpa ohjetta tähänkin, voihan munkkeja tehdä vaikka helluntai- tai juhannusheilalle:
Kuohkeat munkit
5 munaa
3 dl sokeria
8 dl maitoa
2 hiivapalaa
1.5 tl suolaa
2 tl kardemummaa
reilu 1.5 kiloa vehnäjauhoja
250 g marg/voi sulatettuna
1.5 litraa rypsiöljyä paistamiseen
sokeria pinnalle
Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi, liota siihen hiivat ja lisää munasokerivaahtoon.
Heitä sekaan mausteet ja jauhot (ei ihan kaikkia) ja sula rasva.
Tee taikina käsipelillä, saa jäädä aika löysäksi.
Anna turvota.n. 20 min lämpimässä paikassa.
Jaa taikina esim kolmeen osaan. Kaulitse osa levyksi, n. parin kolmen sentin paksuiseksi.
Muista jauhottaa alusta hyvin ettei tartu kiinni!
Paina jauhotetulla lasinpohjalla pyörylöitä levystä, tee reiät sormilla.
Tämä tapa säästää kovasti aikaa ja vaivaa!
Kuumennä öljy isossa kattilassa ja paista munkit kullanruskeiksi.
Sokeroi kuumana.
Olikin muuten ihana mainio ohjeistus tuo että kaulitaan levy josta otetaan pyörylöitä, jotka sitten rei´itetään. Paljon helpompaa kun pyöritellä tankoja ja tehdä niistä renkaita. Näitä tuli reilu satsi, joista osa lähti lämpimäisinä naapuriin, osa meni sokeroimatta pakastimeen, ja varsin reilusti jäi meidän kolmen syötäväksi. Poikaa ja miniää yritin houkutella munkkien voimalla iltakylään, mutta heilläkin oli työesteitä. Koiratkin saivat osansa, kun muutama munkki paistui vähän turhan tummiksi.
Harmi kun aamukahviseuranikin poikkesi niin aikaisin, että munkit olivat vasta suunnitteluasteella. Ovikelloani soitteli varsin raamikas nuorimies, jota olisin mieluusti munkeilla kestinnyt. Tosin esiliinana ollut äitinsä olisi ehkä ollut toista mieltä, nuorukaisella kun oli ikää vasta kolme kuukautta. Varsinainen hurmurinalku, jäntevä ja ihanan vauvantuoksuinen, joka jo hiukan väläytteli hampaattomia hymyjään täti-ihmiselle. Terkut vaan Päiville ja tomeralle Tarmolle!
Sellaista mukavaa ohjelmaa oli tänään, katsotaan mitä huominen tuo tullessaan. Toivotaan, että aurinkoa, ja ehkä vähän vähemmän tuulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!