Lomaa odotellessa

Kesä on jo pitkällä. Tai oikeastaan puolessavälissä, onhan elokuu vielä kesäkuukausi. Alkukesän kuivuus on vaihtunut ihanaksi rehevyydeksi. Tien pientareet kukkivat. Kesäkukatkin ovat tänä kesänä kukkineet läkähtyäkseen. Tein äsken kuvauskierroksen kotipihalla. Kukkakuvia on niin ihana katsella syksyn ja talven pimeillä, silloin kun tuntuu että kesää ei ole ikinä ollutkaan. 

Siskolta saamani pasuuna on kasvanut valtavaksi puuksi ja alkaa pian kukkia

 Mintti blogissaan tasapainoilua ja tassunjälkiä kirjoittelee lomanjälkeistä tunnelmistaan täällä . Me mieheni kanssa lomailemme vasta elokuussa, joten loma on vasta suunnitteluvaiheessa. Kaikkea kesäkivaa on silti jo ehditty kokea. Työajat eivät aina osu yksiin joten olen viettänyt aikaa mökillä ihan yksinkin, mutta myös kaksin ja ystävien kanssa. 

Lomaamme on jo vuosia kuulunut vanha matkailuautomme Lyyli. 

Lyyli on meitä uskollisesti kuljettanut ympäri Suomea. Yleensä päätämme suunnan ja ehkä muutaman kohteen, minne ajelemme. Usein edellisenä iltana leirintäalueella suunnittelemme mihin seuraavaksi ajellaan.

Viime kesänä oli tarkoitus käytdä Kolilla sekä Ranuan eläinpuistossa jääkarhun pentua katsomassa. Nämä toteutuivat, vaikka pentua ei nähtykään. Jääkarhut olivat juuri ruokailleet ja luolassaan nukkkumassa. Jossain pohjoisessa, leirintäalueella, en muista missä, tutkimme taas karttaa ja mietimme mihin seuraavaksi. Heitin ihan läpällä Timpalle, että mitä jos Norjaan.

Seuraavana aamuna sitten lähdimme ajelemaan kohti Altaa. Yövyimme siellä ja ajelimme takaisin Skibotnin kautta. Maisemat olivat itkettävän kauniita.

Tuohon reissuun lähdettiin niin heittämällä että jälkeenpäin hirvittää. Sääolot olivat haastavat ja vaatteet ihan vääränlaiset. Karavaanarin tiepalvelu ei koske yli 15 vuoden ikäsiä autoja kotimaan ulkopuolella. Kaikki meni kuitenkin hyvin. Kerrospukeutumisella pärjäsi, ja Lyyli jaksoi.

Muutama viikko sitten aloimme taas tutkailla karttaa ja miettiä tulevaa lomareissua. Jotenkin itsestään ajatukset karkasivat tuonne Pohjois-Norjaan. Tällä kertaa päätimme ottaa suunnaksi Lofootit, saariryhmän Pohjois-Norjassa, missä kuvien ja ihmisten kertoman mukaan maisemat ovat mahtavia. Kuvat olen lainannut netistä.

 Sää Lofooteilla voi vaihdella kovastikin, vuoren toisella puolella voi olla kaunis, aurinkoinen ilma, ja toisella puolella sataa ja myrskytä. Tällä kertaa aiomme varustautua paremmin. Toppatakit, pipot ja sadetakit mukaan, sekä myös kevyempää vaatetta, jospa lämmintäkin olisi jossain kohtaa matkaa. Suoraa tietää tuonne ei posoteta, vaan ainakin yksi yöpyminen on matkalle suunniteltu.

Lyyli on katsastettu ja sitä huolletaan vielä, että jaksaisi taas meitä kuljettaa. Matkakuume nostaa päätään, mutta vielä on useita viikkoja lähtöön. Sain huhtikuun alussa osatyökyvyttömyyseläkepäätöksen ja teen puolikasta työaikaa, joten voimia jää muuhunkin kuin työntekoon. Kesä näyttää parhaita puoliaan ja nautin siitä täysillä. Terveysongelmia on nyt aika lailla, polvestani on luultavasti kierukka rikki ja se kipuilee ja särkee varsinkin öisin. Eilen kävin ortopedilla ja sain lähetteen magneettikuvaan ja röntgeniin. Tulokset sitten näyttävät miten edetään ja onko edessä tähystys. Polven ehdoilla mennään nyt hissun kissun, mutta se ei estä  nauttimasta kesästä. 

Mitäs muuta sitten lomalla? Mitään sen kummempia suunnitelmia ei ole. Mökkeilyä ainakin, tiedossa on naisten ilta rakkaiden ystävien kanssa. Ehkä muitakin vieraita poikkeaa. Mitään projekteja en aio lomalle suunnitella. Sään ja fiiliksen mukaan aion tehdä juttuja. Lukemista ja käsitöitä sadepäivinä, ehkä pientä pihatyötä jos kunto sen sallii. 

Mutta nyt on alkamassa aurinkoinen ja lämmin viikonloppu. Nautitaan siis!