Hae tästä blogista

Tietoja minusta

Oma kuva
Elämäniloa ja maailmantuskaa. Valosta varjoon - ja takaisin. Tervetuloa matkalle mukaan!

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Ensilumien aikaan

Hei ja hyvää sunnuntai-iltapäivää! Ensilumi satoi sitten tänne Etelä-Suomeenkin. Mitä mieltä lumesta, jippii vai yäk? Itse kallistun tuonne yäk-linjalle, talvi ei ole minun juttuni ei sitten ollenkaan. Tämä valkeus taitaa olla kuitenkin ohimenevää, toisille se on hyvä juttu ja toisille huono. Fibroihmiset ja muut kipuilijat tuskin ovat riemuissaan tästä räntä-loska-kelistä, itselleni tämä on ainakin särkyjen kannalta pahin mahdollinen ilma. Onneksi on Lehmis, ja sinne hurautinkin tiukan koulutustäyteisen alkuviikon jälkeen. 






Ajoin mökille sulan maan aikaan. Kovasti saattaa maisema muuttua vuorokaudessa, lunta tuli varmaan 15 senttiä. Isäntä tuli perässä torstaina ja pääsi heti lumitöihin. Ihan oma tunnelmansa on saunoa ja pulahdella veteen lumien aikaan. Avantoa ei sentään tarvinnut vielä tehdä. Hetken helpotuksen tuo sauna ja uinti tuo kipuihin, kun vaan muistaa viimeiseksi pulahtaa veteen jäähdyttelemään nivelet. 

Jotenkin innostuin nyt hurjasti kransseista, ja kotioveen väsäsin tällaisen muratista, humalasta ja aronian marjoista:
Tarkoitus oli pistää kunnon joulukranssipaja pystyyn Lehmikselle, kun tuota materiaalia oli omissa nurkissa ihan mukavasti. Lumi vaan vähän sekoitti suunnitelmia, mutta en sitten antanut periksi vaan rämmin lumessa keräämässä kuusenoksia ja puolukanvarpuja.
Kranssipohjat tein sanomalehdestä pyörittelemällä maalarinteippiä apuna käyttäen. Jälkeenpäin ajatellen olisi ollut hyvä tehdä vähän pienempiä pohjia, sillä tuota materiaalia kului ihan hurjat määrät ja kransseista tuli vähän turhankin isoja. Materiaalihan oli kuitenkin lähes ilmaista, koristekäpyjä löysin Tokmannilta 1 e/pussi, ja nauhoja omista varastoista. Rautalankaa jouduin vähän ostamaan. Mutta hommaa näissä oli, kädet olivat haavoilla ja neulasilla tikatut homman jälkeen ja selkäkin huusi hoosiannaa. Sotkuakin tuli, mutta aivan ihanaa hommaa kuitenkin!



Olisin halunnut tehdä vielä muutaman jäkäläseppeleen pyhäinpäiväksi haudoille, mutta lumen alta en alkanut jäkälää kaivaa. Ehkä sitten jouluksi, jos ja kun lumet tässä välillä sulavat. 

Kranssien lisäksi sain juuri valmiiksi toisetkin Jäämeren velho -sukat tämän ihanan kirjan ohjeella:
Sukkalanka on Novitan Nallea, ja oma hommansa näissä on värkätä ohuehkosta langasta. Mutta pidän mallista kovasti. Nämä menevät pukinkonttiin. Kukkia ei alkuperäisessä mallissa ole, ja teräosista olen jättänyt kirjoneuleen pois. Mielestäni näin sukista tulee rauhallisemmat ja teräosa on ohuempi ja mukavampi kengässä. 

Nyt olen tehtaillut kirjoneulepolvisukkia sen verran monet, että päätin pistää hetkeksi aivot narikkaat ja tehdä yhdet viiden lehden tossut välityönä. Taidankin mennä takan viereen niitä neulomaan ja polttamaan kynttilöitä illan hämärtyessä. 

Mukavaa alkavaa viikkoa!

3 kommenttia:

  1. Ihania kransseja! Tosi kauniita, sinulla on kyllä silmää kaikenlaiselle kauneudelle.
    Semmoinen tuli tuossa vain mieleen, kun harmittelit, että kädet oli kuusenneulasilla tikatut - no ihan varmasti oli tuon työn jälkeen! - olisiko tuossa työssä semmoiset puuvillahanskat, tiedätkö ne semmoiset ohuet jotka voi laittaa talouskäsineiden, niiden kumihanskojen, alle, mitään apua? Ne ei ole kovin paksut joten näppituntuma varmaan jäisi, mutta suojaisi kuitenkin varmaan vähän noiden neulasten pistelyltä? Vai viekö ne kuitenkin näppituntumaa liikaa, ettei hommasta sitten tulekaan mitään - tai vastaavasti eivät kuitenkaan suojaa yhtään. Tämmöistä pohdiskelin lueskellessani ja kransseja ihaillessani.

    Sukat ovat myöskin ihanat! Niin kuin aina. Onnellinen hän, ken nuo sukat saa <3
    Mulla on tuossa pipontekele AM:lle, hän on itse suunnitellut siihen kuvion. Ei vaikea, mutta kun värejä on kolme, niin tuottaa mulle päänvaivaa ja tekeminen kestää ja kestää. Ei olisi montaa kerrosta kun saisin sen valmiiksi ja pääsisin tekemään kaikki keskeneräiset sukat valmiiksi :)

    Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle - toivottavasti fibro ei kiusaisi sinua kovasti <3

    VastaaPoista
  2. Kiitos, kiitos! Hanskat voisi olla hyvä idea mutta eihän sellaisia tietenkään mökillä mukana ollut. Hiukan mietin kertakäyttöisiä ohuita muovikäsineitä,niitä olisi kotona kaapissa laatikollinen. Mutta puuvillakäsine voisi olla just hyvä, kun olisi tarpeeksi napakka. Parit haavatkin sain ohuesta rautalangasta. Ja pitkähihainen paita, niin ei olisi kyynerpäihin asti tikattu :) no ehkäpä ensi kerralla sitten.

    Kirjoneule kolmella värillä on minullekin haastavaa ja siksi yleensä teenkin kuviota kahdella värillä kerrallaan, muuten on liikaa lankoja solmussa:)) Kivaa viikkoa myös sulle!

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!