myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Kirjastotäti Etelä-Suomesta kirjoittelee omaksi ja toivottavasti vähän muidenkin iloksi. Asustelen maalla ja perheeseeni kuuluu mies ja lapsia kotona ja maailmalla. Tavoittelen ekologista ja humaania elämänasennetta. Elämääni iloa tuovat luonto, mökkeily, puutarhanhoito, käsityöt, kirjat ja keittiössä puuhastelu. Pidän tanssimisesta ja käyn mielelläni teatterissa ja konserteissa. Minussa asuu myös pieni karavaanari. Omat haasteensa päiviini tuo fibromyalgia sekä liuta muita sairauksia. Blogistani löydät juttua ja kuvia minulle läheisistä asioista sekä kaikenlaista pohdintaa maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Mökkeilijä - luonnonystävä vai häirikkö?

En tiedä minkälaisina häirikköinä meitä mökki-ihmisiä nykyään pidetään. Ennen on kai elellyt käsitys cityihmisistä, jotka pilaavat rannat rakentamalla, metelöivät muskeliveneillä ja vesiskoottereilla, roskaavat ja saastuttavat surutta. 

Oma luontosuhteeni on kuitenkin mökkeilyn myötä syventynyt. Rakennukset olivat paikalla valmiina kun osaksemme tuli onni päästä kesäasukkaiksi noihin maisemiin. Erityisen raskaana vastuu ympäristöstä painaa harteitamme, kun olemme pikku järven ainoat mökkeilijät. 


Meillä ei juurikaan biletetä. Juhannuksena joskus on ollut koolla enemmän porukkaa, josta toki ääntäkin lähtee. Meillä on mökkirannassa järvikulkuneuvoina soutuvene ja kanootti. Joskus meillä laulaa konesaha, kun isäntä tekee välttämättömiä polttopuita. Voipa joskus kuulua vähän vasaran paukettakin, kun tontille on rakenteilla "uusi" grillikota, joka kyllä tehdään lähes täysin kierrätysmateriaalista. Koiran haukuntaakin saattaa joskus kuulua, tosin vähemmän nyt kun yksi on joukosta poissa. 
 Meillä on mökillä pieni mansikkamaa ja tämän kesän uutuutena myös pikku perunamaa! Sekä hiukan salaattia, tilliä ja persiljaa. Lannoitteena käytämme kompostorivessan materiaalia sekä joskus vähän kanankakkarakeita. 

Kun mökkiläisiksi ryhtymistä suunnittelimme, oli sitä mieltä että mitään pihahommia en mökillä halua tehdä. Vaan kuinkas kävikään....



Häiriköimme myös viikoittain noin tunnin verran leikkaamalla nurmikkoa polttomoottorikoneella. Se nurmikkokaan ei suunnitelmiimme kuulunut, mutta kun se siinä oli niin sitä on hoidettu. Hyttysetkin viihtyvät huonommin kun nurmikko on lyhyt.

Sammakot kyllä viihtyvät, ja nyt eletään niitä aikoja kun lampemme on täynnä nuijapäitä. Niillekin annamme mahdollisuuden ja siivilöimme järvestä otettavat saunavedet.
Kaakkuripariskunta on alkanut viihtyä järvellä yhä pidempiä aikoja. Nyt kävi niin, että Aku ja Iines evakuoitiin maihin (varsinkin kun toinen heistä oli pahasti haavoittunut ja melkein hukkunut). Elättelemme pientä toivonkipinää, että kaakkuriparilla olisi vielä pesintäsuunnitelmia, joskus nimittäin tekevät kaksikin pesintää kesässä. Eivät sitten ainakaan säiky muovisia joutsenia. Edelleen on mysteeri, mistä tuo pariskunta tulee, ovatko jo pesineet ja missä. Yleensä viipyvät päivän verran lammellamme ja illan tullen suunnistavat muihin maisemiin. 


Hellettä ennakoiden parturoin Ronjan ja Veeran, ettei olisi olo niin tukala jos/kun säät tästä vielä lämpenevät. 

Terassin vanha nahkasohva on koirienkin mielestä mainio tähystys- ja päiväunipaikka. 

Olimme pari viikkoa ennen juhannusta mökiltä pois, ja sillä aikaa oli luonto tullut sananmukaisesti ihan nurkalle:
Mustarastas oli tehnyt pesän tähän pihavalon päälle.
Hys, se hautoo!

Eli nyt sitten hiippaillaan ja kierretään kaukaa tätä nurkkaa, yritetään pitää koiratkin pois sieltä. Ihan tekisi mieli pyytää anteeksi, että taas mökille tultiin. Joskus on ihan ristiriitainen olo, kun haluaisi olla koko ajan näissä maisemissa ja nähdä mitä tapahtuu lammella ja sen ympäristössä (järvelle kiikarointi on ihan ykkösmökkiharrastuksemme). Toisaalta melkein pyytelee anteeksi alueen alkuperäisväestöltä eli juurikin näiltä linnuilta ym. että taas tultiin ja aiheutetaan tahtomattammekin vähän häiriötä koirinemme.
Syöttekö siellä jotain?


Saunavahti sammui rantapusikkoon....

Nalle Kukkaketo -lankaa oli tarjouksessa ja mitäpäs niistä syntyikään (anteeksi kun nyt toistan itseäni)...
Tossuja on nyt joutuisa tehdä kun en tarvitse enää ohjetta edes henkiseksi tueksi. Olen myös vähän pienentänyt ohjetta, kun tossut venyvät kuitenkin. Nalle-kerästä tulee kahdet tossut! Voipi olla että pitää joulun alla hommata myyjäispöytä tossuille...no enpä usko sentään, kyllä näille on ottajia ja itsekin pidän tossuja iltasella kesät talvet. 

Tänä viikonloppuna on sitten päästy ihan oikeasti kesän makuun. Uskotaan ja toivotaan, että tämä ilo jatkuu!

6 kommenttia:

  1. Ihanaa mökkitunnelmaa ja kauniita kuvia ☺
    Nyt se kesä tuntuu alkavan, kun tänään oli melko lämmin, mutta se ainainen tuuli ♫
    Aurinkoista viikkoa Sinullle Maija ♪~♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ma-te! Tuulta on tosiaan riittänyt tänä kesänä, ukkostakin on nyt vähän saatu.

      Poista
  2. Ihana mökki kauniilla paikalla! Ja kauniit tossut :) Aurinkoa, lepoa ja toipumista sinulle, Maija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi, kyllä me tuolla viihdytään. Nyt on lepäilty ja toivuttu, huomenna pitäisi mennä töihin. Aurinko saa silti mieluusti paistaa!

      Poista
  3. Oikein kiva postaus! Eläintarhakin on ihan omasta takaa :)

    VastaaPoista
  4. ♥ihana mökki, tossut, hauvat....koko postaus!

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!