Lämmin kiitos kaikille osanotoista! Elämä jatkuu vaikkakin aika tyhjä on tunne kun "isoa haukuntaa" ei enää kuulu kun tulee kotiin. Edelleen olen hyvin kiitollinen siitä että Veeran ei tarvinnut kauaa kärsiä, vaan se eli täyttä elämää melkein viime hetkiinsä saakka. Ikinä emme unohda Veeraa, se oli hienoista hienoin.
Eilen lähdimme isännän kanssa kirppistelykierrokselle. Isäntä hamstrasi jotain työkaluja, minä löysin paidanhetaleen sekä pari huivia.
Paita on sifonkia ja mukavan hulmuavahihainen. Ajattelin lähteä tuossa teatteriin ensi lauantaina. Huivit ompelin tuubeiksi niin pysyvät hyvin mukana, liukkaassa materiaalissa solmut eivät tahdo pysyä. Tykkään huiveista koska niskani aistii helposti kylmän. Tuo pilkkuhuivi on oikeasti ihanan pinkki vaikka kuvassa ei väri näy.
Jäätelökonetta on aina tehnyt mieleni, joten kun sellainen oli kirpparilla hintaan 6,90 niin mukaanhan se lähti.
Eikun ohjeita googlailemaan, tällaista tein ja olikin ihan hyvää. Laitanpa ohjeen muistiin, minulla kun on sellainen tapa että en voi ikinä seurata mitään ohjetta tarkasti vaan teen omia sovelluksia. Välillä onnistuu, välillä ei.
Jäätelö:
3 kananmunaa
3 dl kuohukermaa
1,5 dl sokeria
2 rkl vanilijasokeria
2 tl kanelia
muutama loraus valmista suklaakastiketta
Vaahdota kerma.Vatkaa munat ja sokerit vaahdoksi. Kääntele vaahdot varovasti sekaisin, lisää kaneli ja suklaakastike (tai millä ikinä haluat jäätelön maustaa). Jäätelökoneeseen pyörimään noin tunniksi, jolloin koostumus ja maku vastaa sulanutta jäätelöä. Sen mitä et ole hohminut suoraan koneesta (kuten me teimme) voit laittaa pakastimeen kiinteytymään lisää. Tämä ei maistu kananmunalle eikä kanelille vaan jäätelölle. Jos ei ole konetta, niin onnistuu varmaankin ihan kulhossa pakastimessa kun käy sekoittelemassa välillä.
Lauantai-illan herkkuna vielä Lidlin etanat aurajuustopatongin ja salaatin kanssa.
Neulerintamalle kuuluu tossujen tassutusta, kolme paria syntyi tilaustyönä kuntoutuskaverille. Parin viikon päästä taas näen ystäviä Oulussa, ihanaa!
Anelmaiset ilman kukkia muuten maksoivat kirpparilla 65 euroa. Omiani en varmaan siihen hintaan myisi, en edes uskalla arvioida paljonko niihin työtunteja kului.
Voipi olla että paiskaan teitä vielä toisella postauksella tänään, muutama kokeilu on nimittäin ollut tuolla kyökin puolella käynnissä ja haluan ohjeet talteen niin kauan kun vielä ovat muistissa. Siihen saakka mukavaa sunnuntaita, me tästä lähdetään Ronjan kanssa ulkoilemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!