myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Äiti ja vaimo, henkinen hippi, viherpiipertäjä, mökkihöperö, lukutoukka, lankahörhö, kipuilija, metsässäkulkija, ilon ja valon etsijä

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Mistä juhlapyhästä pidät eniten?

Ajelin eilen mökiltä kotiinpäin ja kuuntelin autossa Radio Novaa. Niina Backman kyseli kuuntelijoiden juhannussuunnitelmia. Hän kertoi, että juhannus on hänelle ainoastaan pieni hengähdystauko arjen keskellä, ei juhlana mitenkään merkityksellinen. Hän panostaa jouluun.

Aloin miettiä asiaa omalla kohdallani. Joulunvietto rakkaiden kanssa on ihanaa. Samalla koen joulun valmisteluineen hyvin uuvuttavana. Voisin viettää joulua yhden päivän, mutta kaikki siihen liittyvä tingeltangeli alkaa ahdistaa jo lokakuussa. Vaikea on sulkea silmänsä kaikelta hössötykeltä. Ja myönnän, hössötän kyllä itsekin. Teen liikaa ruokaa ja leivonnaisia on pakastimessa vielä pitkälle seuraavaan vuoteen. Ja uuvutan itseni puolikuoliaaksi. Toisaalta joulu on tervetullut valonpilkahdus kaamokseen, ja varmaan talvi tuntuisi vielä pitemmältä jos joulu ei sitä katkaisisi.

Pidän käsillä tekemisestä. Joululahjoja neulon oikeastaan koko vuoden. Se on se mukava osuus. Kaupoissa juokseminen saa minut uupumaan täriseväksi. Pidän kynttilöiden polttamisesta ja sytyttelen valoja sisälle ja ulos.

Uutta vuotta ei meillä juurikaan vietetty niin kauan kuin talossa oli koiria. Silloin paettiin mökille rakettien pauketta. Viime uudenvuoden vietimme ystävien luona, ja oli mukavaa. Vappu on myös sellainen juhla, joka ei oikeastaan minulle merkitse mitään. Ei ole tarvetta lähteä bilettämään saati marssimaan. Pääsiäinen on minulle se hengähdystauko. Usein olemme sillon avanneet mökkikauden, lapsia poikkeilee syömässä joko siellä tai kotona. Ei sen kummempaa. Jotain leivon, ruoka voi olla sitä mitä huvittaa tehdä.

Mutta juhannus. Se on minulle The Juhla. Viime vuonna vietimme juhannusta mökillä jo torstaina, aattona sitten osa porukasta lähti töihin, osa muihin karkeloihin ja aattoa vietin yksin mökillä. Eikä se haitannut yhtään. Viime viikonloppuna meillä oli vieraita mökillä, ja nautimme kesästä yhdessä saunoen, uiden ja grillaillen. Ilmakin oli ihana. Ikäänkuin juhannuksen etkot. Tänä vuonnakin juhannuksesta tulee rauhallinen. Lapset ovat kuka missäkin, mies töissä joten olen luultavasti aaton itsekseni. Eikä se haittaa yhtään. Sairastin taas yhden keuhkokuumeen, ja toipuminen tuntuu nyt kestävän entistä kauemmin, joten olen aika uuvuksissa. Yksinolo mökillä ei ole minulle uutta. Moni on kysynyt, enkö pelkää, mutta vastaus on ei. En koe että sielunkodissani minulla olisi mitään pelättävää (ja jos joku minut yöllä vie niin varmsti tuo aamulla takaisin :)  ). Saunon, uin ja tuijottelen järvelle. Syön yksinkertaisesti. Nukun silloin kun nukuttaa. Juhannuksena on KESÄ! Olipa ilma sitten mikä tahansa. 

Yhden parhaista jouluistani olen viettänyt perheen kanssa Lanzarotella. Joka mukula sai mieleistänsä jouluruokaa, jonka tarjoilija kantoi pöytään tummassa etelän illassa. Tänä vuonnakin joulusta on tulossa erilainen.

Kaikki nämä juhlat ovat tärkeitä vuoden kierrossa. Kirkollisuus on ainakin joulussa ja pääsiäisessä vahvasti mukana niille, jotka niitä haluavat kirkollisesti viettää. Mikä sinulle on juhla numero yksi?




1 kommentti:

  1. En osaa oikein päättää ;) - mutta eiköhän se ole joulu, etenkin vielä kun on lastenlapsista nuorin vielä niin pieni, että "joulu menee täydestä"

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!