myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Äiti ja vaimo, henkinen hippi, viherpiipertäjä, mökkihöperö, lukutoukka, lankahörhö, kipuilija, metsässäkulkija, ilon ja valon etsijä

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Matkalla Suomessa

Loman alkaessa alkoi karavaanarin menokenkää taas vipattaa, ja lauantaina otettiin suunta kohti Itä-Suomea. Ensimmäinen tauko pidettiin Mikkelin Kenkäverossa. Siellä olimme kuitenkin sen verran myöhään, että kaikki paikat olivat suljettuna. Saimme ihailla kuitenkin kauniita istutuksia. 

Ensimmäinen yöpymispaikkamme oli SFC Jokiranta Joroisissa. Viehättävä paikka ja ystävällisiä ihmisiä. Saunoimme ja söimme, ja pian peti kutsuikin.




Sunnuntai-aamuna jatkoimme matkaa kohti Kolia.Matkan varrelle sattui Lintulan luostari, missä päätimme poiketa. Pari vuotta sitten reissullamme kävimme Valamossa, ja nyt oli nunnaluostarin vuoro. Lintula oli varsin vaatimaton Valamoon verrattuna, kaunis paikka kuitenkin. 






Igumenian hauta


 Kolille tultua tarkoitus oli majoittua ensin ja lähteä sitten taivaltamaan huippujen kierrokselle. Erämessut sotkivat kuitenkin suunnitelmamme, ja Holiday Koli Camping oli messualueena ja leiriytyjiltä suljettu. Soitimme alueelle, ja meille luvattiin, että voimme tulla myöhemmin illalla kun messut on purettu. 

Niinpä ajelimme Ukko-Kolin huipulle ja lähdimme tarpomaan Huippujen kierrokselle. Kierroksella ei ole mittaa kuin 1,4 km, mutta hiki tuli pintaan koska korkeuserot olivat melkoiset ja lämpötila tämän kesän lukemiksi poikkeuksellisen korkea.  Kierros kannatti, sillä maisemat olivat huikeita. 





 Huippujen kierros kulki Akka-Kolilta Paha-Kolin kautta Ukko-Kolille. Upeissa maisemissa oli myös hääpari kuvattavana. Morsiamella oli tasapainoilemista puvussaan ja hunnussa kallioilla, mutta kuvista tuli varmaan hienoja, kun ilmakin suosi.

Holiday Koli Camping on lopetusuhan alla oleva leirintäalue, ja paikat siellä olivat ymmärrettävästi varsin rempallaan. Sääli, sillä maisema Pielisen rannalla on kaunis. Toivottavasti paikka saa jatkoajan ja paikat kohentuvat. 

Aamusella jatkoimme matkaa kohti pohjoista. Matkan varrella on Suomen suurin luonnonvarainen vesiputous Hepoköngäs, jonka korkeus on 24 metriä. Kävimme tietenkin putousta ihailemassa. 


Jylhän näköinen paikka, mutta hyttysiä ja mäkäräisiä oli etelän ihmiselle vähän liikaa, ja poistuimme pian takavasemmalle. 

Tällä hetkellä olemme leiriytymässä Puolanka Camping -leirintäalueella. Kaunis ja hyvin hoidettu paikka järven rannalla, ystävällinen palvelu. Laitanpa kuvia myöhemmin. Hyttyset ja mäkäräiset kävivät täälläkin tullessa kimppuumme sankoin joukoin, mutta tokenivat Thermacellin ja hyttyssavujen avulla. Onneksi on täsmäaseet käytössä. 

Katsotaan mihin tie karavaanareita huomenna vie!



 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!