myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Kirjastotäti Etelä-Suomesta kirjoittelee omaksi ja toivottavasti vähän muidenkin iloksi. Asustelen maalla ja perheeseeni kuuluu mies ja lapsia kotona ja maailmalla. Tavoittelen ekologista ja humaania elämänasennetta. Elämääni iloa tuovat luonto, mökkeily, puutarhanhoito, käsityöt, kirjat ja keittiössä puuhastelu. Pidän tanssimisesta ja käyn mielelläni teatterissa ja konserteissa. Minussa asuu myös pieni karavaanari. Omat haasteensa päiviini tuo fibromyalgia sekä liuta muita sairauksia. Blogistani löydät juttua ja kuvia minulle läheisistä asioista sekä kaikenlaista pohdintaa maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

"Tämä on sinun päiväsi"

Sunnuntaiehtoota, rakkaat lukijat! Viime viikko oli ihan mahdottoman kiireinen, mutta viikonloppu olikin sitten sitäkin rentouttavampi. Sain viettää ihan tuolla omalla rakkaalla mökillämme oikein luksusviikonlopun, missä jälkikasvustani koostunut ammattitaitoinen henkilökunta huolehti kaikkinaisesta hyvinvoinnistani.

Heti kun mökille päästiin, laitettiin lämpimät kamppeet päälle ja hurautettiin Isojärven kansallispuistoon, missä henkilökunta valmisti ruoan nuotiolla.
Loimulohta, nam.
Lohen kanssa nuotioperunoita kinkku-valkosipulikastikkeen kera.

Ruokapöytä oli hiukan huurteinen, mutta eipähän suu palanut kun ruoka jäähtyi nopeasti. Harvoin saa näin hienoa gourmet-ateriaa!

Jälkkäriksi pullaa sekä kahvit nokipannusta.



Pinjaa ja Veeraa ei alle kymmeneen asteeseen laskenut pakkanen paljoa hetkauttanut, mutta Ronjan lämpimänä pysymiseen piti ottaa kaikki keinot käyttöön, vaikka toppatakkikin oli päällä.

Hädässä ystävä lämmittää:


Aivan mahtavan laavuretken jälkeen hurautimme takaisin mökille, missä henkilökunta ryhtyi saunan lämmitykseen. Ennen saunaa meitä viihdytettiin vihjevisalla mökin ympäristössä.

Saunan jälkeen henkilökunta jatkoi toimenpiteitä hyvinvointini takaamiseksi:
Nyt olette  jo varmaan vihreitä kateudesta, mutta näiden hyväätekevien hoitojen jälkeen sain vielä kunnon niska-hartiahieronnan. Uskotte varmaan että olo alkoi olla melkoisen taivaallinen. Lasiin ilmestyi punaviiniä ja kuoharia sormia napsauttamalla, ja henkilökunta jatkoi uurastusta keittiön puolella, mistä minulle kiikutettiin nojatuoliin vastapaistettuja vohveleita mansikkajäätelöllä kuorrutettuna.

Vielä jouduttiin hieromaan hiukan älynystyröitä musavisan muodossa. Saunassa ollessamme orkesteri oli viritellyt soittimensa kuntoon, ja visan jälkeen alkoi livebändi musisoida meille soittiminaan kitara, sähköurut sekä tietenkin Kinder-munasta tehty rytmimuna. Tytär ja poika vastasivat laulupuolesta, ja täytyy myöntää että hiukan äipällä silmä kostui kun olivat treenanneet vartavasten joskus toivomani Enkelten kaupungin, missä on kertsinä juurikin tuo "tämä on sinun päiväsi". Oli todellakin minun päiväni, mahtava päivä jolloin sain tuntea itseni kuningattareksi!

Ohjelmallisen päivän jälkeen uni maistui aamuyhdeksään asti. Ja taas henkilökunta kääräisi hihansa ja valmisti maittavan aamupalan. Sen jälkeen lähdettiin ulkoilemaan järven jäälle, jonka paksuus oli jo 25 cm joten hyvin uskalsi jäällä kävellä. Etsikääpä kuvista koira:

Seuraavista kuvista pitäiskin sitten löytyä kaksi koiraa:

Tässä vielä koko kolmikko lumessa riehumisesta uuvuksissa:
Ohjelmallinen osuus ei vieläkään loppunut, vaan vuorossa olivat mökkiolympialaiset. Lajeina mm. huutokävely, vessapaperirullan työntö sekä tulitikun heitto. Sisällä siirryimme tunnistamaan näppituntumalla silmät sidottuina erilaisia pahvimukeihin laitettuja mömmöjä, kuten jugurttia ja havunneulasia. 

Lienee turha mainita, että kaikissa kisailuissa palkinnot olivat ruhtinaalliset!

Jatkoimme kuinkas muuten kuin syömisellä. Tämän päivän menu oli tortilloita erilaisilla täytteillä, jälkkärinä mansikkarahkaa. Namnam!
Veeruska parka oli niin uupunut viikonlopun touhuista, ettei jaksanut enää nousta jaloilleen nuolemaan rahkakuppia:
Toki Pinjalle ja Ronjallekin riitti omat kupit nuoltavaksi:
Ihaninkin viikonloppu päättyy aikanaan, eikä auttanut muu kuin pakata kamat, koirat ja muu väki autoihin ja lähteä kotia kohti. Kyllä tämän mahtavan viikonlopun jälkeen kelpaa aloittaa uusi työviikko pirteänä! Suurkiitos vielä aivan upealle henkilökunnalle, joka oli nähnyt valtavasti vaivaa (eikä varmasti ole niin levänneitä kuin minä tällä hetkellä)! Tämän viikonlopun muistan ikuisesti.

Teille kaikille lukijoille toivotan myös reipasta alkavaa viikkoa!
-Maija-






perjantai 17. tammikuuta 2014

Ei menny niinku Strömsössä...

Moi, mites teillä menee? Meillä tänään tällaista. Kyseessä on perheelle huomiseksi tarkoitettu kinkkukiusaus, itselläni on työpäivä. Leivinuuni oli vähän kuumempi kuin oletin...hakekoot pizzaa. Kiusauksen heitin lumihankeen kun kiukutti.
Totesin, että ei nuo meidän viherkasvitkaan näin talviseen aikaan ihan hehkeimmillään ole. No on tässä jotain onnistumisiakin viikon varrella ollut. Viime viikonloppuna tein glitteri-sytykeruusuja systerille tuliasiksi.
Virkkasin vielä trikookuteesta ruusuille korin:
Jospa sisko nyt raaskisi poltella vanhat sytykkeet pois.

Viikkoon on mahtunut paljon työtä sekä myös pikku juhlahetkiä.
Hieno juoma on lahja ystävältä!

Kukkiakin olen saanut. Tulppaanit ostin ihan itse. Pidän kovasti tulppaaneista, ja ajattelin että miksei niitä voisi olla maljakossa vaikka koko ajan silloin, kun tulppaanien aika on?
Huomenna vielä töitä, sunnuntaina sitten paljon lepoa. Ensi viikosta tulee hektinen: töitä tietenkin, maanantaina illalla zumbaa, samoin tiistaina, keskiviikkona iltavuoro, torstaina jälleen zumbaa ja perjantaina: Jee, vapaapäivä! Saatan olla sen tarpeessa. Ensi viikonlopuksi olisi tarkoitus mennä mökille, missä minulla on ihan privaatti henkilökunta käytössäni! Kaikenlaista mukavaa on lupailtu...myös yllätyksiä. Tuskin maltan odottaa...

Onnistumisia viikonloppuunne!
-Maija_

lauantai 11. tammikuuta 2014

Berliinin valloitus

Hyvää lauantai-iltaa! Pikku reissu tuli tehtyä miehen ja tyttären kanssa viime viikolla, kun lennähdimme muutamaksi päiväksi Berliiniin. Tässä teille  matkakertomus, jossa tyttären ottamat kuvat ovat pääosassa. Berliinin kokoisessa kaupungissa vierähtäisi viikkokin mukavasti, mutta parissa päivässäkin ehti jo nähdä aika paljon. Käveltyä tuli kilometritolkulla, ja jalat huusivat välillä apua, mutta päätimme että nyt kuljetaan ja katsellaan kaupunkia ja sitten kotona taas lepäillään.

Aika hyvin pystyi vielä tunnistamaan entisen Itä- ja Länsi-Berliinin puolet, vaikka muurin kaatumisesta on jo neljännesvuosisata. Arkkitehtuuria oli monenmoista:

Uusia ja kauniisti kunnostettuja vanhoja...ja sitten näitä vähemmän houkuttelevia sisäänkäyntejä:


 Myös kulkupelejä oli moneen lähtöön, loistokkaita...


Kaksikerrosbusseja...
Kurpitsavaunuja...
...ja sitten näitä vähän enemmän elämää nähneitä:

Checkpoint Charlie:
Nämä tuiman näköiset sotilaat olivat tietysti pelkkää teatteria, ja nuorempi meistä naisista pääsi söpöjen ja leppoisien solttujen kanssa kuvaankin, kun heitimme pojille pari euroa pizzarahaa:
Muurista oli vielä osia jäljellä, ja palasia siitä olisi saanut ostaa mukaan matkamuistoksi kiskurihintaan:

Olin kyllä kuvitellut muurin korkeammaksi. Ilmeisesti siinä on ollut piikkilankaa tms. vielä päällä. Muuripanoraama Checkpoint Charliella oli vaikuttava:


Tuntuu jotenkin järkyttävältä ajatella, että tämä on ollut todellisuutta vielä muutama vuosikymmen sitten. 
Paikalla oli äänitehosteet, ja siellä pyöri myös videopätkiä ko aikakaudelta, kun ihmiset itkien huiskuttivat sukulaisilleen muurin toiselle puolelle. Ei voinut muuta kuin katsella mykistyneenä kyyneleitä nieleskellen.

Välillä piti tietenkin käydä virkistäytymässä.

Currywurstiakin maistettiin tottakai! Hyvää oli ja nälkä lähti pikkurahalla! Ruoka oli muutenkin hyvää, jopa olutta tuli maisteltua vaikka sitä en koti-Suomessa juo juuri koskaan. Ja hyvää oli, joskin seuraavan päivän silmäpusseista näki, että parempi pysytellä erossa ko. juomasta. Mutta olutmaassa maan tavalla!
On siinä pallolla kokoa!
Tähtien bulevardi.

Brandenburgin portti oli upea iltavalaistuksessa:

Portin huipulla ajeli jumalatar neljän hevosen vetämissä vaunuissa:
Kun nähtävyydet oli katseltu, voitiinkin toinen päivä käyttää shoppaillen ja kahviloissa istuskellen. KaDeWe-tavaratalo on kuuluisa, mutta meille ihan liian hieno, joten loimme pikaisen silmäyksen komeuteen ja poistuimme kotoisaan henkkamaukkaan, joita oli myös joka kulmalla. Minulle ei tarttunut mukaan kuin yksi villatakki ja korvikset, neitiseni kyllä shoppaili sydämen kyllyydestä kun olimme sopivasti alennusmyyntiaikaan liikkeellä. Kenkäkauppoja oli myös joka lähtöön ja monenhintaisia. Hääikkuna oli näin upea.

Synttäri-iltaani pääsin viettämään hienosti Hard Rock Cafe´hen, kun ensin oli syöty hyvät schnitzelit kunnon saksalaisessa pubissa. Kamera jätettiin tässä vaiheessa jo hotelliin, ja valokuvaajammekin pääsi rentoutumaan.

Emme ole oikeastaan ennen citylomia viettäneet, jos ei Tallinnaa oteta huomioon. Hienosti selvisimme kun taksi toi ja vei ja fiksu tyttäremme osoitti maailmankansalaisen kykyjä kartanlukemisessa sekä myös kielitaidollaan. Sen kummempia kommelluksia ei sattunut, vaan kaikki meni ihan loistavasti.Sääkin suosi meitä, lämmintä oli kymmenisen astetta ja aurinkokin näyttäytyi aina välillä. Siskollani ei ollut yhtä hyvä tuuri, kun kävi joulun aikaan Berliinissä, joulutorit oli peruttu myrskyn vuoksi ja siskoni ja vatsatautinen ystävättärensä joutuivat odottelemaan paluulentoa 10 tuntia Tegelin kentällä (mikä ei tosiaankaan ole mikään Helsinki-Vantaa!).

 Ihaninkin reissu päättyy aikanaan:
Koiravahdit kotona eivät olleet säästyneet ihan kaikilta kommelluksilta, vaan kukas muu kuin Pinja oli taas aiheuttanut hiukan sydämentykytyksiä. Poikani oli lähdössä Pinjan kanssa retkeilemään ja kävi tankkaamassa, kun Pinja onnistui lukitsemaan auton ovet sisäpuolelta, avaimet tietysti virtalukossa. Ei auttanut muu kuin jättää auto koirineen tankille, hilpaista pari kilometriä takaisin meille hakemaan toinen auto, ajella parikymmentä kilometriä kotiin hakemaan oman auton vara-avain ja vapauttaa sitten koira vankilastaan. Pinjan kanssa ei tosiaan asiat koskaan suju liian helposti! Minulle on käynyt itse asiassa samanlainen kämmi aikanaan Siru-käppänämme kanssa, koira onnistui lukitsemaan itsensä autoon kun olin hakemassa tyttöä koulusta, ja avaimet olivat tietenkin virtalukossa. Silloiseen autooni ei ollut edes olemassa vara-avainta, vaan sinne jouduttiin ihan oikeasti murtautumaan, että saatiin koira pelastettua pälkähästä. 

Huomenna saa vielä viettää vapaapäivää, sitten alkaakin taas arkinen aherrus ihan todenteolla. Kevään zumbat myös pyörähtävät käyntiin, meillä on välillä kolmekin zumbakeikkaa viikossa tulossa joten kivasti on liikuntaa tiedossa! Olettekos muuten huomanneet, miten päivä on jo pidentynyt? Lunta ja pakkastakin näyttää vihdoin olevan luvassa, itse en niin lumen perään ole mutta kura-aika kolmen koiran kanssa alkaa hiljalleen ottaa voimille. 

Leppoisaa lauantai-iltaa ja hyvää viikonlopun jatkoa!

-Maija-