myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Kirjastotäti Etelä-Suomesta kirjoittelee omaksi ja toivottavasti vähän muidenkin iloksi. Asustelen maalla ja perheeseeni kuuluu mies ja lapsia kotona ja maailmalla. Tavoittelen ekologista ja humaania elämänasennetta. Elämääni iloa tuovat luonto, mökkeily, puutarhanhoito, käsityöt, kirjat ja keittiössä puuhastelu. Pidän tanssimisesta ja käyn mielelläni teatterissa ja konserteissa. Minussa asuu myös pieni karavaanari. Omat haasteensa päiviini tuo fibromyalgia sekä liuta muita sairauksia. Blogistani löydät juttua ja kuvia minulle läheisistä asioista sekä kaikenlaista pohdintaa maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

lauantai 11. tammikuuta 2014

Berliinin valloitus

Hyvää lauantai-iltaa! Pikku reissu tuli tehtyä miehen ja tyttären kanssa viime viikolla, kun lennähdimme muutamaksi päiväksi Berliiniin. Tässä teille  matkakertomus, jossa tyttären ottamat kuvat ovat pääosassa. Berliinin kokoisessa kaupungissa vierähtäisi viikkokin mukavasti, mutta parissa päivässäkin ehti jo nähdä aika paljon. Käveltyä tuli kilometritolkulla, ja jalat huusivat välillä apua, mutta päätimme että nyt kuljetaan ja katsellaan kaupunkia ja sitten kotona taas lepäillään.

Aika hyvin pystyi vielä tunnistamaan entisen Itä- ja Länsi-Berliinin puolet, vaikka muurin kaatumisesta on jo neljännesvuosisata. Arkkitehtuuria oli monenmoista:

Uusia ja kauniisti kunnostettuja vanhoja...ja sitten näitä vähemmän houkuttelevia sisäänkäyntejä:


 Myös kulkupelejä oli moneen lähtöön, loistokkaita...


Kaksikerrosbusseja...
Kurpitsavaunuja...
...ja sitten näitä vähän enemmän elämää nähneitä:

Checkpoint Charlie:
Nämä tuiman näköiset sotilaat olivat tietysti pelkkää teatteria, ja nuorempi meistä naisista pääsi söpöjen ja leppoisien solttujen kanssa kuvaankin, kun heitimme pojille pari euroa pizzarahaa:
Muurista oli vielä osia jäljellä, ja palasia siitä olisi saanut ostaa mukaan matkamuistoksi kiskurihintaan:

Olin kyllä kuvitellut muurin korkeammaksi. Ilmeisesti siinä on ollut piikkilankaa tms. vielä päällä. Muuripanoraama Checkpoint Charliella oli vaikuttava:


Tuntuu jotenkin järkyttävältä ajatella, että tämä on ollut todellisuutta vielä muutama vuosikymmen sitten. 
Paikalla oli äänitehosteet, ja siellä pyöri myös videopätkiä ko aikakaudelta, kun ihmiset itkien huiskuttivat sukulaisilleen muurin toiselle puolelle. Ei voinut muuta kuin katsella mykistyneenä kyyneleitä nieleskellen.

Välillä piti tietenkin käydä virkistäytymässä.

Currywurstiakin maistettiin tottakai! Hyvää oli ja nälkä lähti pikkurahalla! Ruoka oli muutenkin hyvää, jopa olutta tuli maisteltua vaikka sitä en koti-Suomessa juo juuri koskaan. Ja hyvää oli, joskin seuraavan päivän silmäpusseista näki, että parempi pysytellä erossa ko. juomasta. Mutta olutmaassa maan tavalla!
On siinä pallolla kokoa!
Tähtien bulevardi.

Brandenburgin portti oli upea iltavalaistuksessa:

Portin huipulla ajeli jumalatar neljän hevosen vetämissä vaunuissa:
Kun nähtävyydet oli katseltu, voitiinkin toinen päivä käyttää shoppaillen ja kahviloissa istuskellen. KaDeWe-tavaratalo on kuuluisa, mutta meille ihan liian hieno, joten loimme pikaisen silmäyksen komeuteen ja poistuimme kotoisaan henkkamaukkaan, joita oli myös joka kulmalla. Minulle ei tarttunut mukaan kuin yksi villatakki ja korvikset, neitiseni kyllä shoppaili sydämen kyllyydestä kun olimme sopivasti alennusmyyntiaikaan liikkeellä. Kenkäkauppoja oli myös joka lähtöön ja monenhintaisia. Hääikkuna oli näin upea.

Synttäri-iltaani pääsin viettämään hienosti Hard Rock Cafe´hen, kun ensin oli syöty hyvät schnitzelit kunnon saksalaisessa pubissa. Kamera jätettiin tässä vaiheessa jo hotelliin, ja valokuvaajammekin pääsi rentoutumaan.

Emme ole oikeastaan ennen citylomia viettäneet, jos ei Tallinnaa oteta huomioon. Hienosti selvisimme kun taksi toi ja vei ja fiksu tyttäremme osoitti maailmankansalaisen kykyjä kartanlukemisessa sekä myös kielitaidollaan. Sen kummempia kommelluksia ei sattunut, vaan kaikki meni ihan loistavasti.Sääkin suosi meitä, lämmintä oli kymmenisen astetta ja aurinkokin näyttäytyi aina välillä. Siskollani ei ollut yhtä hyvä tuuri, kun kävi joulun aikaan Berliinissä, joulutorit oli peruttu myrskyn vuoksi ja siskoni ja vatsatautinen ystävättärensä joutuivat odottelemaan paluulentoa 10 tuntia Tegelin kentällä (mikä ei tosiaankaan ole mikään Helsinki-Vantaa!).

 Ihaninkin reissu päättyy aikanaan:
Koiravahdit kotona eivät olleet säästyneet ihan kaikilta kommelluksilta, vaan kukas muu kuin Pinja oli taas aiheuttanut hiukan sydämentykytyksiä. Poikani oli lähdössä Pinjan kanssa retkeilemään ja kävi tankkaamassa, kun Pinja onnistui lukitsemaan auton ovet sisäpuolelta, avaimet tietysti virtalukossa. Ei auttanut muu kuin jättää auto koirineen tankille, hilpaista pari kilometriä takaisin meille hakemaan toinen auto, ajella parikymmentä kilometriä kotiin hakemaan oman auton vara-avain ja vapauttaa sitten koira vankilastaan. Pinjan kanssa ei tosiaan asiat koskaan suju liian helposti! Minulle on käynyt itse asiassa samanlainen kämmi aikanaan Siru-käppänämme kanssa, koira onnistui lukitsemaan itsensä autoon kun olin hakemassa tyttöä koulusta, ja avaimet olivat tietenkin virtalukossa. Silloiseen autooni ei ollut edes olemassa vara-avainta, vaan sinne jouduttiin ihan oikeasti murtautumaan, että saatiin koira pelastettua pälkähästä. 

Huomenna saa vielä viettää vapaapäivää, sitten alkaakin taas arkinen aherrus ihan todenteolla. Kevään zumbat myös pyörähtävät käyntiin, meillä on välillä kolmekin zumbakeikkaa viikossa tulossa joten kivasti on liikuntaa tiedossa! Olettekos muuten huomanneet, miten päivä on jo pidentynyt? Lunta ja pakkastakin näyttää vihdoin olevan luvassa, itse en niin lumen perään ole mutta kura-aika kolmen koiran kanssa alkaa hiljalleen ottaa voimille. 

Leppoisaa lauantai-iltaa ja hyvää viikonlopun jatkoa!

-Maija-


13 kommenttia:

  1. Oi, miten kivan kuuloinen reissu teillä oli! Berliini on niin ihana kaupunki, siellä on vähän joka makuun jotakin :) Hyvä että kunto kesti ja kerkiää vähän vielä levätä matkan päälle. Hienoa että karvakuonot muuten tulivat toimeen loman ajan tuota kommellusta lukuunottamatta. Kivalta kuulostaa kun jaksat zumbailla ja liikkua. Toivottelen jo ihanaa keväänaluka vaikka ehkä vähän etuajassa :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommenteista Peppermint ja Sanna-Mari! Eihän tuo mitään lepolomaa ollut mutta kulttuuria ja historian havinaa sitten senkin edestä. Pikku huilitauko on tosiaan paikallaan ennen kevätkauden koitoksia, ja kiitos Peppermintille keväisistä toivotuksista!

    VastaaPoista
  3. wau! sinne pitää päästä - edellisestä käynnistä 50 vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen - nähtävää kyllä riittää ja asiat on kyllä 50 vuodessa muuttuneet!

      Poista
  4. Kiitos Maija, olipa antoisa nojatuolimatka. Kiva nähdä kuvia tuosta historiallisesta paikasta.
    Aika velikultia nuo teidän koirat. Ei lähtiessä tiedä millaiseen "seikkailuun" joutuu. Tuskin poika koiraa päähän taputti, kun viimein autolle palasi :)

    VastaaPoista
  5. ♥Varmasti mahtava kokemus tuo matka!

    VastaaPoista
  6. Kiitos Anneli ja Riitta Sinikka, oli kyllä hieno reissu vaikka ei montaa päivää viivyttykään. Paljon ehti silti nähdä. Anneli, koira oli ainakin ollut riemuissaan kun pääsi pälkähästä. Pinja on meidän koirista kaikkein läheisriippuvaisin, joten sille on varmaan ollut paniikin paikka olla yksin autossa noinkin pitkään. Onneksi tarinalla oli onnellinen loppu :).

    VastaaPoista
  7. Kylläpä sellainen minilomakin piristää, ja eipähän kerkiä aika tulla pitkäksi. Kiitos hienosta kuvakertomuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! ja todellakin piristää!

      Poista
  8. Mukavalta kuulostaa Berliinin valloitusreissu.
    Oikeen hyvää työviikkoa Sinulle ♥

    VastaaPoista
  9. Kiva matkakertomus. En ole koskaan käynyt Saksassa. Pitäisi! Voi Pinjaa..

    VastaaPoista
  10. Kiitos Matelle ja Kukkaistytölle kommenteista!

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!