Huomenta! Tänään aurinkoisessa pakkasaamussa näytän tältä. Ei hampaita, ei säihkettä silmissä. Säälittävää, kyllä, mutta oletkos itse vilkaissut peiliin yön jäljiltä? Ei tässä nuoremmiksi tulla kukaan. Näiden juttujen lukeminen on siis täysin vapaaehtoista eikä kovin suositeltavaa. Kannattaisi varmaan sinunkin ennemmin lähteä lenkille kuin roikkua netissä. Kyllä tuolla ulkona tarkenee, katso vaikka meikäläistä. Pukeutumiskysymys. Tai jos et muuta keksi niin avaa vaikka televisio.
Kyllä sitä voi rupsahtaneenakin nauttia elämästä.Tässä mielessä herra ja rouva J näyttävät viime aikoina ylittäneen itsensä. Olen päätellyt, että he viettävät jonkinlaista juhlavuotta. Tässä vaiheessa pitää todeta, että tämä tarina perustuu täysin kuulopuheisiin ja juoruihin, ja lukijan vastuulle jää päätellä, minkä osan tarinasta uskoo.
Herra ja rouva J solmivat avioliiton elokuussa vuonna 1997. Eli tulevana vuonna tuota outoa parisuhdetta on kestänyt 20 vuotta. Kummallista, mutta ehkä he ja heidän oudot kiinnostuksen kohteensa jollain lailla täydentävät toisiaan. Sinänsä oudoksi asian tekee, että neiti J näki päivänvalon tammikuussa 1998. Jokin näissä luvuissa ei nyt täsmää, vai olenko laskenut jotenkin väärin? Kuitenkin neiti J painoi syntyessään reilut kolme ja puoli kiloa mikä on kai ihan normaali ihmislapsen syntymäpaino.
Heti tammikuussa herra ja rouva J pukeutuivat parempiin kirpputorivermeisiinsä, hurauttivat autolla lähimpään kaupunkiin ja ahtautuivat muiden kalkkisten kanssa täpötäyteen konserttisaliin. Lavalle asteli joukko elähtäneitä, huonosti pukeutuneita, pitkätukkaisia miehiä jotka alkoivat laulaa kummallisia lauluja oudoilla sanoilla tyyliin "Nyt reppu jupiset riimisi rupiset". Salillinen kalkkiksia käyttäytyi varsin omituisesti. Vihelsi, taputti, tömisti jalkojaan ja kun huonosti pukeutuneet miehet yrittivät lopettaa esityksensä, minkä luulisi olevan pelkästään hyvä asia, he vaativat lisää laulantaa äänekkäästi huutaen, taputtaen ja jopa seisomaan nousten.
Hädin tuskin kun tuosta konsertista oli selvitty, herra ja rouva J alkoivat selata saman lähikaupungin teatterin esitettä. Helmikuussa juhlavuosi ilmeisesti jatkuu teatterilla, ja maaliskuuksi on taas suunnitteilla joidenkin lättähattujen konsertti. Lättähatut laulavat autiosta saaresta ja herra ja rouva J ovat olleet heidän konserteissaan jo kolme kertaa mutta vielä neljännen kerran pitää sitten päästä samoja viisuja kuuntelemaan. Ovatpa agiteeranneet keikalle mukaan pahaa-aavistamattomia ystäviäänkin. Tai sitten nuo ystävät jostain käsittämättömästä syystä pitävät myös lättähattujen musiikista.
Luulisi, että tässä vaiheessa olisi jo tarpeeksi juhlittu yhtä hääpäivää, mutta mitä vielä. Huhtikuun tapahtumien suunnittelu alkoi melkoisella pöhinällä jo viime vuonna alkusyksystä. Perhe J vieraili tiuhaan tahtiin arveluttavilla nettisaiteilla. He tulostelivat papereita ja olivat yhteydessä moniin epäilyttäviin tahoihin. Tämän seurauksena herra ja rouva J joutuivat jopa vierailemaan poliisiasemalla antamassa sormenjäljet. Matkailuautolla kruisailun suunnittelu ei ainakaan aikaisemmin ole aiheuttanut tällaista härdelliä, joten luulenpa että jotain dramaattisempaa on suunnitteilla huhtikuulle. Vuodenkierron huomioiden itse olen jo huhtikuussa vaihtanut olomuotoa, mutta varmaan jossain hahmossa pääsen nauttimaan siitä ihmeestä, että elämä vihreässä talossa hetkeksi rauhoittuu ja perhe J ei ramppaa sisään ja ulos kaikkina vuorokaudenaikoina.
Entäpä sitten tuo pieni punapäinen ovela kettu, piskuinen neiti J. Tyytyykö hän katselemaan sivusta vanhempiensa kohellusta ja opiskelemaan ahkerasti, vai haluaako kenties hänkin sotkea lusikkansa tässä oudon reseptin mukaan keitetyssä sopassa? Eipä ole omena kauas puusta pudonnut, sillä neiti J ei todellakaan aio jäädä paitsi tästä tapahtumia täynnä olevasta vuodesta.
Heti alkuvuodesta neiti J aikoo tempaista oikein kunnolla. Hän on saanut puhuttua äitinsä mukaan ilkeään juoneen, joka toteutetaan ilmeisesti jo ensi viikolla. Rouva J:n ompelukone on laulanut ja hän on ommellut tyttärelleen valepuvun tuota tilaisuutta varten. Neiti J:n opiskelutoverit ovat tuossa juonessa mukana, ja he kaikki aikovat pukeutua valepukuihin tunnistamisen estämiseksi. He ovat sepittäneet pilkkalauluja nolatakseen opettajia ja nuorempia oppilaita. He ovat tilanneet laatikkokaupalla kovia karkkeja, joita he aikovat viskellä auton lavalta viattomien ohikulkijoiden niskaan. Autot he aikovat koristella provosoivilla iskulauseilla. Toivottavasti mellakkapoliisit ovat saaneet vihiä tästä tapahtumasta, jotta sivullisia ei joutuisi vaaraan.
Sen verran neiti J:llä on vastuuntuntoa, että hän ei päästä holtittomia vanhempiaan kahden kesken seikkailemaan huhtikuun houkutuksiin, vaan on soluttautunut mielitiettynsä kanssa osaksi aikaa huolehtimaan, ettei mitään vakavampaa pääse tapahtumaan. Luulenpa, että herra ja rouva J:lle jää silti ihan riittävästi kahdenkeskeistä aikaa sotkea asiansa. Pikku neiti J aikoo myös saada osansa juhlallisuuksista, oikeastaan varastaa itselleen koko vuoden suurimman tapahtuman alkukesästä. Toukokuussa rouva J saa sitten paneutua lempipuuhiinsa leipomiseen, siivoamiseen ja kukkapenkkien kupsutteluun juhlia valmistellessaan.
Tämän verran olen saanut selville pitämällä silmäni ja korvani auki. Pahaa pelkään, että tässä ei ole vielä kaikki. Varsinainen juhlapäivähän on vasta elokuussa. Olen huomannut rouva J:n hymyilevän oudosti itsekseen. Voi olla että hän suunnittelee viattomien lastensa ja näiden kumppaneiden huijaamista korven kätköihin "juhliin" eli värjöttelemään hyttysten syötävänä savuttavan grillin äärelle. Jos rouva J nyt sattuu jotain tällaista ääneen pohtimaan, niin sanokaa hyvät lapset että teillä on juuri silloin hurjasti työkiireitä tai ulkomaanmatkoja tai jotain. Sillä te siellä joudutte kuitenkin kaiken likaisen työn tekemään, herra ja rouva J aikovat kuitenkin siemailla kuplajuomaa ja juoksuttaa teidät näännyksiin loputtomilla vaatimuksillaan.
Olen muuten päättänyt, että kun tieni mörkönä on loppuun kuljettu, aion muuttua hämähäkiksi ja majoittua perhe J:n vessanpyttyyn ja sieltä käsin seurailla tämän umpihullun porukan tulevia edesottamuksia.
Entäpä sitten tuo pieni punapäinen ovela kettu, piskuinen neiti J. Tyytyykö hän katselemaan sivusta vanhempiensa kohellusta ja opiskelemaan ahkerasti, vai haluaako kenties hänkin sotkea lusikkansa tässä oudon reseptin mukaan keitetyssä sopassa? Eipä ole omena kauas puusta pudonnut, sillä neiti J ei todellakaan aio jäädä paitsi tästä tapahtumia täynnä olevasta vuodesta.
Heti alkuvuodesta neiti J aikoo tempaista oikein kunnolla. Hän on saanut puhuttua äitinsä mukaan ilkeään juoneen, joka toteutetaan ilmeisesti jo ensi viikolla. Rouva J:n ompelukone on laulanut ja hän on ommellut tyttärelleen valepuvun tuota tilaisuutta varten. Neiti J:n opiskelutoverit ovat tuossa juonessa mukana, ja he kaikki aikovat pukeutua valepukuihin tunnistamisen estämiseksi. He ovat sepittäneet pilkkalauluja nolatakseen opettajia ja nuorempia oppilaita. He ovat tilanneet laatikkokaupalla kovia karkkeja, joita he aikovat viskellä auton lavalta viattomien ohikulkijoiden niskaan. Autot he aikovat koristella provosoivilla iskulauseilla. Toivottavasti mellakkapoliisit ovat saaneet vihiä tästä tapahtumasta, jotta sivullisia ei joutuisi vaaraan.
Sen verran neiti J:llä on vastuuntuntoa, että hän ei päästä holtittomia vanhempiaan kahden kesken seikkailemaan huhtikuun houkutuksiin, vaan on soluttautunut mielitiettynsä kanssa osaksi aikaa huolehtimaan, ettei mitään vakavampaa pääse tapahtumaan. Luulenpa, että herra ja rouva J:lle jää silti ihan riittävästi kahdenkeskeistä aikaa sotkea asiansa. Pikku neiti J aikoo myös saada osansa juhlallisuuksista, oikeastaan varastaa itselleen koko vuoden suurimman tapahtuman alkukesästä. Toukokuussa rouva J saa sitten paneutua lempipuuhiinsa leipomiseen, siivoamiseen ja kukkapenkkien kupsutteluun juhlia valmistellessaan.
Tämän verran olen saanut selville pitämällä silmäni ja korvani auki. Pahaa pelkään, että tässä ei ole vielä kaikki. Varsinainen juhlapäivähän on vasta elokuussa. Olen huomannut rouva J:n hymyilevän oudosti itsekseen. Voi olla että hän suunnittelee viattomien lastensa ja näiden kumppaneiden huijaamista korven kätköihin "juhliin" eli värjöttelemään hyttysten syötävänä savuttavan grillin äärelle. Jos rouva J nyt sattuu jotain tällaista ääneen pohtimaan, niin sanokaa hyvät lapset että teillä on juuri silloin hurjasti työkiireitä tai ulkomaanmatkoja tai jotain. Sillä te siellä joudutte kuitenkin kaiken likaisen työn tekemään, herra ja rouva J aikovat kuitenkin siemailla kuplajuomaa ja juoksuttaa teidät näännyksiin loputtomilla vaatimuksillaan.
Olen muuten päättänyt, että kun tieni mörkönä on loppuun kuljettu, aion muuttua hämähäkiksi ja majoittua perhe J:n vessanpyttyyn ja sieltä käsin seurailla tämän umpihullun porukan tulevia edesottamuksia.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista