myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Kirjastotäti Etelä-Suomesta kirjoittelee omaksi ja toivottavasti vähän muidenkin iloksi. Asustelen maalla ja perheeseeni kuuluu mies ja lapsia kotona ja maailmalla. Tavoittelen ekologista ja humaania elämänasennetta. Elämääni iloa tuovat luonto, mökkeily, puutarhanhoito, käsityöt, kirjat ja keittiössä puuhastelu. Pidän tanssimisesta ja käyn mielelläni teatterissa ja konserteissa. Minussa asuu myös pieni karavaanari. Omat haasteensa päiviini tuo fibromyalgia sekä liuta muita sairauksia. Blogistani löydät juttua ja kuvia minulle läheisistä asioista sekä kaikenlaista pohdintaa maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Pieniä iloja

Perjantai-iltaa! Taidan olla lomalla kun pitää oikein miettiä mikä päivä on. Sairausloma on taas tällä kertaa takanapäin ja keuhkokuume vol 3 selätetty. Pikkuisen varpaillaan olen kyllä koko ajan ja tarkkailen tuntemuksiani. Toivottavasti kolmas lääkekuuri sanoo toden ja tauti on lopullisesti voitettu.

Ennen sairastumista aloittelin tällaisen pikku projektin:
Mökin terassin katosta killuva korituoli alkoi olla varsin ikävän näköiseksi harmaantunut ja rottingitkin vähän repsottivat. Niinpä meikäläinen tarttui vasaraan ja naputteli pikku nauloilla rottinkeja timmiin. Sen jälkeen oli vuorossa tuolin spraymaalaus valkoiseksi. Tämä homma jäi kuitenkin kesken kun maali loppui. Tällä mökkireissulla homma tuli valmiiksi.
Tuoli sai näin vähän jatkoaikaa valaistuttuaan.
Tämä tuoli on yksi lempipaikoistani mökillä (ja monen muunkin!). Siihen paistaa aurinko melkein koko päivän, voi katsella järvelle ja tuolissa on hyvä lukea tai neuloa. Taisi tuplata hintansa, sain nimittäin tähän projektiin kulumaan viisi pulloa spraymaalia! Iso osa maalista tietenkin päätyi tuolin rakosista allaoleviin sanomalehtiin.

Tällä reissulla päästiin myös nauttimaan mökkipottumaan antimista.
Hitaanlaisesti ovat perunat kasvaneet kylmänä kesänä, mutta voi miten hyviä ne olivat!

Kotona hiekkalaatikkopottumaassakin on komeat varret. 
Tässä on kokeilussa uutuuslajike Carrera, mökillä on Siikli-perunaa. Tänne alle ei ole vielä kurkattu, kohta varmaan voisi.
Isännän projekti on vaatinut runsaasti hikipisaroita ja vasaran paukutusta sekä konesahan laulua, mutta nytpä on jo kesäkeittiössä katto! 
 Seuraavaksi pitää saada katolle huopaa ja räystäspeltejä. Mutta aika hyvältä jo näyttää, ja homma jatkuu...

Minä kävin koirien kanssa keräämässä lähimetsästä tällaisia herkkuja:

Kotiin tultua piti tietenkin heti paistaa piirakka:
Tämä on pikaversio, pohjaksi valmis taikina, päälliseen kaksi purkkia rahkaa, yksi kananmuna sekä sokeria ja vaniljasokeria. Ja tietysti reilusti niitä mustikoita. Vaniljakastiketta kyytipojaksi. 

Kotiintullessa ilostutti, että jokin sentään kasvaa taimilaatikossakin, nimittäin kesäkurpitsa!
Tomaatit eivät tänä vuonna onnistuneet, mutta kiva kun kuitenkin jotain satoa tulee.

Rapunpielen daaliat ovat olleet tänä kesänä erityinen ilonaiheeni.
Ovat kukkineet ruukuissa mahtavasti koko kesän! Voi kun saisin juurakot talvetettua, ensi kesänä jakaisin ne kukkapenkkeihin.

Mutta nyt taidan mennä hohmaisemaan palan sitä mustikkapiirakkaa...mukavaa viikonloppua!

Edit: Tulinpa vielä muistuttamaan, että tänään on Blue Moon Day eli Sinisen Täysikuun päivä. Eli toinen täysikuun päivä saman kalenterikuukauden aikana. Päivä on täynnä taikaa, erityisen voimaannuttava ja otollinen päivä tehdä Suuria Suunnitelmia. Niin ja seuraava tällainen päivä taitaa olla vuonna 2018. Nyt sitten skarppina, otetaan tästä kaikki irti ja voimaannutaan joukolla!


2 kommenttia:

  1. Hyvä kun tauti on selätetty☺
    Korituolista tuli tosi hieno☺ Mustikkapiirakkaa tääläkin on syöty, mutta nuo lakat,hillat ja meillä ne on valokkia, saa ihan veden kielelle, nam, nam ☺
    Mukavaa viikonloppua Sinulle Maija ♫~♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ma-te! Eipä noita lakkoja ollut kuin puolisen litraa, mutta ajattelin niistä jäädykkeen tehdä mökkivieraille ensi viikolla.

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!