myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Äiti ja vaimo, henkinen hippi, viherpiipertäjä, mökkihöperö, lukutoukka, lankahörhö, kipuilija, metsässäkulkija, ilon ja valon etsijä

torstai 9. heinäkuuta 2015

Kohta lompsahtaa

 Kun elämä on oikein täyttä, jää kuvat ottamatta ja blogi päivittämättä. Viime viikonlopun vietin harvinaista laatuaikaa esikoispoikani kanssa mökkeillen ja markkinoilla rillutellen. Siellä tapasin myös toisen poikani ja miniän, ja mikä parasta veljekset tapasivat toisiaan pitkästä aikaa. On kyllä ihan mahtava elämänvaihe tämä kun lapset ovat aikuisia tai lähestyvät aikuisuutta. Tämän tästä sitä saa olla ihmeissään miten tavallisen tallaajan lapset ovat niin fiksuja, hauskoja, komeita ja kauniita ihmisiä. Olen ylpeä ja onnellinen teistä jokaisesta!

Mukavaa viikonloppua on seurannut työntäyteinen viikko. Mutta nyt on enää yksi ainoa herätys ennen neljän viikon lomaa! Ja taas kerran sitä on lomalle päästessä kuin kuiviin puristettu riepu. Onneksi ei ole kovin montaa päivää milloin pitäisi olla tiettyyn aikaa tietyssä paikassa. Muutama mukava vierailu on tiedossa, vähän kulttuuria, varmaankin kruisailua matkailuautolla, paljon mökkeilyä. Onneksi on muutama zumbakeikkakin tyttärellä sovittuna niin rapakuntoon päässyt äippäkin pääsee veivaamaan lannetta. Kesäkuu kun meni sairastellessa noita keuhkokuumeita, ja liikuntaa ei ole voinut eikä saanut harrastaa, niin tulee tarpeeseen vähän vetreytyä. 

Päätavoitteena on tällä lomalla akkujen lataaminen. Yksinoloakin on tiedossa, isännällä on jonkun verran töitä ja tyttärellä omat kuvionsa. Osaan kyllä nauttia omasta seurastani enkä kaipaa koko aikaa ihmisiä ympärilleni. Ja kun olen väsynyt ja stressaantunut, olen erittäin epäsosiaalinen ihminen, joten tuo yksinolokin tulee tarpeeseen. Nautin kun saan rauhassa lueskella, ehkä vähän neuloa, mökillä ollessa vaan istuskella saunan terassilla ja kiikaroida mitä järvellä tapahtuu, vai tapahtuuko mitään. Mökillä ei juuri ihmisääniä kuulu, eikä järvellä näy muuta liikettä kuin meidän soutuveneemme satunnaisesti. Muutaman kerran päivässä saattaa toiselta rannalta kuulua auton ääni. Kun saa rauhassa käydä nämä dialogit oman itsensä kanssa niin jaksaa taas olla parempi äiti,  vaimo ja ystävä.

Lomasää on sitten se mikä on, siitä ei kannata paineita ottaa. Lomalla on se hyvä puoli että poudalla voi puuhailla ulkosalla ja sateella uppoutua nojatuoliin kirjan kanssa. Voipi olla, että blogi on nyt myös kesälomalla. Toki tulen päivittämään, jos jotain kerrottavaa on tai muuten vaan tekee mieli tulla teitä moikkaamaan. 

Tässä vielä iloksenne "Viidakon tähtöset" eli ihan täysillä kukkivat pionit pihallamme. Kukkapenkki muistuttaa tällä hetkellä viidakkoa, kun kaikki kasvaa sikinsokin ja humala kiipeilee heinäseipäitä pitkin. Ihanaa kesän jatkoa ihan jokaiselle, olitpa töissä tai lomalla, rannalla tai kaupungissa!  Tartutaan näihin ohikiitäviin hetkiin!



6 kommenttia:

  1. Paljon onnea lomalle pääsystä! Oikein rentouttavaa lomaa! Kyllä on kaunis pioni, hyvin pysynyt pystyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen yrittänyt tukea kukkia perennatuilla, mutta kyllähän ne sateen jälkeen ovat aika nuupallaan. Kukinta tuntuu kyllä kestävän tavallista kauemmin kun on niin viileää (jotain iloa ilmoistakin ;) )

      Poista
  2. Juu, ilmoista ei kannata ottaa paineita, kun ei sille kumminkaa mitää voi. Ollaan vain iloisia ja tyytyväsiä, satoi tai paistoi ☺
    Upeat Sinun valkoiset pionit☺
    Ihanaa alkavaa lomaa Sinulle Maija ♫~♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ma-te! Kyllä nuo pionit ovat omiakin suosikkejani. Ovat saaneet olla yli 15 vuotta tuossa samassa paikassa siirtelemättä, niin vähitellen tuo kukinta näyttää palkitsevan :)

      Poista
  3. Mukavia lomapäiviä sinulle.. toivottavasti ilmat lämpenee, edes hiukkasen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuta, oikeastaan ihan kivat ilmat ainakin näin aluksi. Välillä sataa mutta sehän kuuluu kesään!

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!