myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Kirjastotäti Etelä-Suomesta kirjoittelee omaksi ja toivottavasti vähän muidenkin iloksi. Asustelen maalla ja perheeseeni kuuluu mies ja lapsia kotona ja maailmalla. Tavoittelen ekologista ja humaania elämänasennetta. Elämääni iloa tuovat luonto, mökkeily, puutarhanhoito, käsityöt, kirjat ja keittiössä puuhastelu. Pidän tanssimisesta ja käyn mielelläni teatterissa ja konserteissa. Minussa asuu myös pieni karavaanari. Omat haasteensa päiviini tuo fibromyalgia sekä liuta muita sairauksia. Blogistani löydät juttua ja kuvia minulle läheisistä asioista sekä kaikenlaista pohdintaa maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Joulun tärpit

Hei taas! Viime postauksessa kyselin, mikä on juuri Sinulle joulussa tärkeää, mikä tekee sen oikean joulun? Muutaman vastauksen sain, kiitos niistä! Lisääkin kuulen mielelläni! Oletko joskus viettänyt joulua ihan perinteistä poikkeavalla tavalla? Ulkomailla, armeijassa,  laivalla, baarissa? Oletko viettänyt joulua yksin ja miltä se on tuntunut?

Itse olen saanut viettää yhden joulun Lapissa ja yhden Kanarialla, molemmat hienoja kokemuksia. Kanarian joulun voisin ottaa uusiksi, Lappi ei niinkään sykäyttänyt kaamoksen aikaan. Joulukirkko tunturin juurella ulkosalla oli kyllä mieleenpainuva tapahtuma. Meillä oli melkoinen joukko nuorisoa tuolla reissulla mukana, ja uskomatonta oli , että joka ainoa tyyppi kömpi jouluaamuna pystyyn ja sonnustautui kello seitsemäksi rapsakkaan pakkaskeliin kokemaan tuon tunturikirkon.

 Kanarialla oli mieletöntä nauttia jouluateria tummassa illassa ravintolan terassilla, joka oli ihan kiinni meressä. Lapset olivat pieniä, eikä kukaan valittanut ruoasta, kun sai listalta valita ihan mitä itse halusi! Yksin en ole joulua viettänyt koskaan, kerran luulin joutuvani viettämään sen synnärillä mutta vauva päätti kuitenkin antaa äipän paistaa kinkkunsa rauhassa. Toiveissa olisi saada joskus viettää mökkijoulua yksinkertaistetuin menoin. Tänä jouluna se ei toteudu, sillä olen aatonaattoon asti töissä, enkä jaksa ajatella siirtymistä enää sen jälkeen. Uusivuosi varmaan vietetään taas perinteisesti mökillä raketteja paossa koiralauman kanssa.


Mitenkäs sen siivouksen kanssa on? Oletko niitä, jotka vaihtavat verhot ja matot ja kantavat patjat lumihankeen (jos hankea löytyy)? Vai kuulutko siihen koulukuntaan, joka heittää sen Toluun kastetun villasukan sohvan alle ja kanelit uunipellille ja that's it? Itse olen siivousasioissa enemmänkin keskitien kulkija, kaapit siivoan - jos siivoan - ihan muuhun vuodenaikaan. Yritän kyllä ehtiä jonkunlaisen siivouksen tekemään muutama päivä ennen aattoa, ja tunnustan  kärsiväni, jos koti on jouluna likainen. Pieni epäjärjestys kuuluu asiaan, ja kolmen hurtan kanssa ei voi kovin pedantiksi heittäytyä.
Tämä viikko on ollut iltavuoropainotteinen, joten aamusella on ollut hyviä hetkiä tehdä rauhassa kotitöitä. Yllättäen olen löytänyt itseni monena aamuna rättiä heiluttamasta, ja jääkaappi ja uuni on putsattu, pakastin sulatettu ja sauna ja kylppäri pesty. Ehtivät kyllä likaantua moneen kertaan ennen joulua, mutta tiedän kuitenkin että hommat on joulukuun puolella hoidettu joten niitä voi joulusiivoukseksi kutsua! Nyt sormet syyhyävät alkaa leipomaan, toivottavasti viikonloppuna löytyy aikaa siihen puuhaan.

Neuleeni ovat toistaneet itseään, viidenlehden tossuja olen tehnyt sarjatyönä kyllästymiseen asti. Nämä lapaset syntyivät välipalaksi:
Lanka on Nallea ja malli ihan hatusta vetäisty, valepalmikkoa vähän varteen ja kämmenosaan muutama reikäraita piristeeksi.

Joulun vähäiset lahjaostokset on hyvin suunniteltu, joitakin aineettomia hyödykkeitä hankittu netin kautta, mutta olkoon ne vielä hys-hys -osastoa...

Miekkoseni oli muuttokeikalla ja toi sieltä tuliaisiksi tämän tuolin:


Ajattelin, että meille ei mahdu yhtään lisää huonekaluja, mutta kun tämän näin, niin tiesin välittömästi, että haluan sen työhuoneeseeni. Ajattelin loppusijoittaa sen päätyseinälle tämän tekstin alle:


 Silloin tällöin kaipailen ihan hiljaista ja rauhallista luku- ja neulontanurkkaa, ja tästä sen ajattelin tehdä. Fibro oireilee minulla ajoittain aika voimakkaana ääniyliherkkyytenä, ja pelkkä television ääni on joskus liikaa korvilleni. Luin muuten tuolta fb:n fibropalstalta aika osuvan määritelmän fibromyalgiaihmiselle: nainen, vanha, lihava ja laiska. Repikää siitä sitten. Osui ja upposi.

Vielä ei tuoli ole päässyt oikealle paikalleen, sillä vuodesohva saa ensin siirtyä sen tieltä. Sohvalla ei ole juuri käyttöä, paitsi Ronja siinä tykkää nukkua. Nyt pitäisi keksiä, millä tuolin saa pidettyä koirattomana alueena, tai sitten vaan sovinnolla suojata sen. Mutta laitan kuvaa kun tuoli on omalla paikallaan!

Laittakaahan kommenttia joulujutuistanne, mielenkiinnolla niitä odottelen! Mukavaa viikon jatkoa itse kullekin säädylle!

5 kommenttia:

  1. Onpa makeen näköinen tuoli tuliaisena.
    Kerronpa mietteitäni näin jolun alla.
    Rättiäpä se minäkin olen näinä päivinä heiluttanut, mutta en enää mikään himosiivooja ole niinkun ennen. Melkeinpä hammasharjalla jynssäsin sellaiset nurkat mihin ei muuten päässyt. Ikkunaverhoja olen vaihtanut.
    Leipomuksista jos minä saisin valita, niin ei meillä muuta tehtäsi kuin joulutorttuja. Monta vuotta olen tehnyt kolme piparimökkiä, kaksi tyttäriemme perheille ja yksi jää meille.
    Perinteiset laatikot ja tietysti kinkku, sekä saaristolaisleipää on jouluna oltava.

    Koska osa lastenlapsista (9) on jo aikuisia, niin lahjakortti on heille paikallaan. Pienimmät vielä odottaa paketteja ja se onkin haastavaa, kun heillä tuppaa olla jo kaikkea. Siinä saa kyllä mielikuvitusensa pistää peliin ja "viisin kaavoon" kysellä, että onko pukille kirjeet jo lähteny.

    Porukkaa on joskus jouluaattona ollut jopa parisenkymmentä, silloin on kattauksia ollut pakko laittaa kaksi.

    Mutta en tykkää kulkea kaupoissa jouluhässäköissä. Tunnen itseni kuin rikolliseksi tietäen että maailmassa on paljon ihmisiä joilta puuttuu perustarpeet ja täälä mässäillään kaiken maailman herkuilla. Ostetaan niinkuin maailma loppuisi jouluun ja kun joulu on ohi ja kaapit vielä pullollaan ruokia jotka on jo "päiväysvanhoja", tai ne ei enää muuten maistu. Sitten ne kannetaan roskiin.
    Lelutarjontaa on jos jonkinlaisia, joka vuosi keksitään mitä erilaisempia uusia härveleitä, joiden kuvia lapset kattelee ilmaisjakeluna postin tuomista lehtisistä.

    Kirkon joulululut on se traditio joka täytyy kokea ja saa virittymään joulun tunnelmaan.
    Tietysti lastenlasten joulujuhlat esityksineen saa ihan tipan silmäkulmaan ☺

    On myös hyvä pysähtyä oikean Joulun sanoman äärelle.

    Mukavaa rauhaisaa joulun alus aikaa Sinulle Maija ☺☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin samanlaisia mietteitä minulla on joulun alla, Mate! Tuo maailman hätä koskettaa syvästi juuri joulun aikaan, toki muulloinkin. Ja ne lelukirjat pitäisi kieltää lailla! Joulumusiikkia en muistanut ollenkaan mainita, se on kyllä meillä isossa roolissa kun tyttö opiskelee musiikkilukiossa. Päästään me vanhemmatkin sitten joulukonserttiin, se on myös meidän joulumuistaminen tytön kummeille, että viedään heidätkin konserttiin.

      Poista
  2. ♥ihana tuoli! Minulle joulu merkitsee iloista yhdessä olemista ja valmistelen joulua pitkän aikaa: ruokia tehden, leipoen, siivoten, koristellen... Joulusterssiä minulla ei taida koskaan olla, sillä ajattelen, että kaikki "vieraani" on rakkaita ja ihan tuttuja, joten olen tehnyt sen minkä olen tehnyt :) :) Oikein mukavia joulupuuhia Sinulle!

    VastaaPoista
  3. Hienon tuolit sait. Ja nuo ns väliaplatumput ovat kadehdittava tuotos. Joulussa on mukavinta aamuinen oma hetki, kun laitan kuuseen valot ja olen vaan ja katselen. Siis rauhallinen oleminen.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Riitta Sinikka ja Mummo! Samoilla fiiliksillä mennään ja minä tykkään myös tehdä kaikkea hiljalleen, fiiliksen mukaan, ei mitään väkisintehtyä. Ja se aamuhetki, se on minulle myös se ihanin (niinkuin nyt!).

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!