myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Kirjastotäti Etelä-Suomesta kirjoittelee omaksi ja toivottavasti vähän muidenkin iloksi. Asustelen maalla ja perheeseeni kuuluu mies ja lapsia kotona ja maailmalla. Tavoittelen ekologista ja humaania elämänasennetta. Elämääni iloa tuovat luonto, mökkeily, puutarhanhoito, käsityöt, kirjat ja keittiössä puuhastelu. Pidän tanssimisesta ja käyn mielelläni teatterissa ja konserteissa. Minussa asuu myös pieni karavaanari. Omat haasteensa päiviini tuo fibromyalgia sekä liuta muita sairauksia. Blogistani löydät juttua ja kuvia minulle läheisistä asioista sekä kaikenlaista pohdintaa maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Jouluista sunnuntaita

Lämmin kiitos myötäelävistä kommenteista edelliseen postaukseeni. Ja tervetuloa uudet lukijat!

Viime viikonlopun olin surun murtama, kun rakas Pinja oli poissa. Onneksi kukaan ei ole sanonut, että sehän oli "vaan koira". Varmaan maailman mahdottomin ja hankalin  otus, mutta myös maailman uskollisin. Aluksi tuntui, kuin joku raaja olisi puuttunut, kun Pinja ei kulkenut perässäni kotona huoneesta toiseen, alakerrasta yläkertaan ja takaisin. Se oli läsnä koko ajan, paljon enemmän läsnä kuin moni ihminen.

 Hiljalleen suurin itku on muuttunut haikeudeksi. Tuhat hassua ja ihanaa muistoa ovat lohtunamme. Pinjasta on otettu paljon kuvia, oikein en niitä vielä pysty katselemaan, niiden aika on myöhemmin. Onneksi ovat Veera ja Ronja, jotka varmistavat sen että lenkille lähdetään ja muutenkin säpinää riittää. Tällä viikolla on hohmittu äipän eväät työkassista (Veera, kukas muu) . Ronja oli järkyttynyt ennenaikaisista uudenvuodenpaukuista niin, että oli paennut yläkertaan (osaa mennä raput ylös mutta ei tulla alas), ripuloinut siellä ja kiljui hengenhädässä niin että säikähdin kuollakseni töistä tullessa kun huuto kuului pihalle asti. No eipä sitten muuta kun pelastamaan hätääntynyt koira alakertaan ja sotkuja siivoamaan. 

Onhan elämä helpompaa ilman Pinjaa. Lenkillä Ronja yrittää kyllä parhaansa rähjätä vastaantuleville koirille, mutta se on hyttysen ininää siihen rähinään verrattuna mitä Pinja piti. Kukaan ei hypi keittiön pöydälle tähystämään. Kovasti tyhjältä ja hiljaiselta silti tuntuu. Pakolliset syyllisyydentunteet ovat tietysti myös tulleet pintaan. Mitä tein väärin, miksi en aikaisemmin huomannut että koiralla oli jokin pahasti pielessä? Miksi en tajunnut aikasemmin otattaa verikokeita. Tuo kaikki miettiminen on nyt niin turhaa että yritän jättää sen omaan arvoonsa.

Joulu on hiljalleen valmistumassa. Kahviteltu on sekä työpaikalla
että kotona ystävien ja läheisten kanssa.
Joulukortit on lähetetty eteenpäin.

Pidin myös työpaikalla jouluaskartelun, missä tehtiin kortteja ja sytykeruusuja, sekä tuikkukortteja ja tuunattiin tulitikkulaatikoita. Kivaa!

Työhuonekin on uudessa uskossa:
Tykkään!

Eilen oli ohjelmassa siivousmaraton, koska olen vielä alkuviikon töissä. Rankan päivän päätteeksi otettiin varaslähtö joulusaunaan tuolla meidän pihasaunassa. Isäntä on hiljalleen entisöinyt sitä, ja saunakamari alkaa olla remontoitu "vanhaan malliin".
Tänne olisi vielä tarkoitus tulla penkkejä ja hyllyjä ja hyllyille vanhoja työkaluja ja muita esineitä, mitä meillä on paljon varastossa. Erityisen mukavaa, kun saatiin tänne sähköt ja nuo ledvalot tuikuttamaan lautojen raosta! Tässä pari korutonta ennen- kuvaa saunalta.

 Pitää tehdä kunnon postaus tästä kunhan saadaan kamari viimeisteltyä. Sauna on jo aiemmin kunnostettu ulkoapäin:

Joulupöydästä meillä näyttää kuitenkin muodostuvan aika perinteinen. Perunatuuvinki ja punajuuri-bataattilaatikko odottavat pakastimessa, kinkku on tänä vuonna hyvin pieni. Savukala tilataan luottosavustajaltamme. Lihapullia ja makaronilaatikkoa oli tytön toivelistalla, joten niitä tulee olemaan. Rosollin lisäksi olen etsiskellyt jotain kivaa, pähkinäistä salaattiohjetta, olisikohan jollain antaa vinkkiä? Jälkkäriksi ajattelin kokeilla sitruunavaahtoa Marttojen ohjeella. 

Leipomukset ovat sensijaan ihan muuta kuin muina vuosina. Tytär on tehnyt kerran pipareita valmistaikinasta, ne on jo syötykin. En ole tehnyt pullaa enkä kuivia kakkuja, vaan minttusuklaakuppikakkuja, vegaanisia kaneliomenakuppikakkuja, mustikkajuustokakkua sekä erilaisia suolaisia piirakoita. Tänään olisi tarkoitus tehdä  vielä riisisuklaata sekä juustokeksejä sekä nutella-pikkuleipiä. Hunajamanteleita olen tehnyt monta pellillistä itselle, kaverille ja joulumuistamisiksi. Varmaan noita leipomuksia jää joulunjälkeisille koiravahdeillemme - joulun jälkeen on se odotettu Tallinnan reissu - ja ehkäpä vielä uudeksi vuodeksikin.

Nyt on mysli-sämpylät nousemassa joten ei kun paistamaan. Sunnuntain aamupalalla on kiva olla jotain uunituoretta! Mukavaa sunnuntaita, joulutohuja tai ei, toivottavasti stressi ja kiire eivät kuitenkaan ole kavereinanne. Ja muistakaa olla kiltisti!

10 kommenttia:

  1. Kiva kuulla että itketys alkaa vähän helpottaa! Kyllä se haikeus varmaan kestää vielä kauan..onneksi on sulla noi kaksi muuta. Kauniita kortteja olet tehnyt ja tosi kivan näköinen sun työhuone! Ja toi teidän pihasauna on tosi kodikas, siitä tulee vielä upea. Mulla on yksi hyvä salaattiohje, joskaan siinä ei ole pähkinöitä, mikään ei estä niitä sinne lisäämästä varmaankaan. Sain tuota yhdellä kaverilla ja tykästyin niin hurjasti että piti pyytää respeti vaikken mikään keittiöihme olekaan - tässä sullekin: http://reseptitaivas.fi/reseptit/valencian-salaatti/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos reseptivinkistä, tämä voisi olla kokeilemisen arvoinen! Vielä ei ihan ole mennyt tajuntaan että Pinja on lopullisesti poissa, aina sen on jossain näkevinään vilaukselta ja sitten pitää taas koko asia käydä uudestaan läpi. Tai ehkä se vielä kulkee täällä hetken kanssani...

      Poista
  2. Teillähän on jo niin jouluisen näköistä ja tunnelmallista !

    Oikein hyvää ja rentouttavaa joulua Sinulle ja koko perheelesi ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli, meillä on ollut joulu päällä jo koko viikonlopun! Hyvää joulua myös Sinulle!

      Poista
  3. Täällä on kanssa justiinsa puhtaassa saunassa otettu ekat joululöylyt :D

    Meillä on joulupöydässä ollu jo monta vuotta rosollin lisäks waldorfin salaattia, mukavan raikasta. Välillä ollu vaikeeta löytää juuriselleriä, mutta nykyään sitä löytää varsisellerin kaveriks. Kattelin netistä, että kaikissa ohjeissa sitä ei ees oo.

    Mukavaa joulun aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, Sanna-Mari! Waldorfin salaattihan onkin ihanan jouluinen, meillä vaan ei kaikki selleristä välitä. Mutta googlailin vähän ja joku oli tehnyt version ilman selleriä - tosin se ei sitten ole enää waldorfia mutta varmasti silti hyvää! Ihanaa joulua myöskin!

      Poista
  4. Voimia ja iso halaus sinulle Maija♥ Raskasta aikaa vietät, tiedän tunteen.Joulu on pahinta aikaa muistojen suhteen. Niin lämpöisiä ja hauskoja hetkiä on koirienkin kanssa vietetty. Nyt vain muistot kaihertaa mielessä. Eilen ostin uuden lyhdyn kotikoivun oksalle. Koivun, jonka juurella neljä Rakasta nukkuu. Liekki kertoo rakkaudesta ja yhteisistä ilon hetkistä.
    Rauhallista joulua, vielä täytyy yksi päivä pakertaa kirjojen parissa sitten pääsisi ansaitulle joululomalle.
    Näin meidän "kielellä" kirjavaa joulua♥
    Terkuin Kaisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa! Kyllä voi olla ikävä maailman mahdottominta koiraa. Se oli haasteellisuudessaan ihan erityinen. Onneksi täällä kuuluu vielä kahden koiran kynsien rapina niin ei ole ihan niin surullista. Meidän haukut on kaikki tuhkattu joten poltetaan kynttilää ihan muuten vaan niiden muistoksi. Kirjavaa joulua myöskin, mitä se sitten tarkoittaakin ;) ...

      Poista
  5. ♥♥♥kaikesta huolimatta, toivotan sinulle Oikein Hyvää Joulua♥

    VastaaPoista
  6. ♥Lämmintä Joulun aikaa Sinulle ja perheellesi Maija ♥

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!