myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Äiti ja vaimo, henkinen hippi, viherpiipertäjä, mökkihöperö, lukutoukka, lankahörhö, kipuilija, metsässäkulkija, ilon ja valon etsijä

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Pikku joulupuuhia

Hyasintin tuoksua kolmanteen adventtisunnuntaihin, rakkaat lukijat! Minihyasintit availevat nuppujaan tuossa olkkarin pöydällä. Tuhannet kiitokset taas täällä poikenneille ja kiitos myös kannustavista kommenteista edelliseen postaukseeni!

Uupunut olen, ah sydänjuurihin saakka Eino Leinon sanoin. Kuusipäiväinen työviikko taitaa näillä diagnooseilla olla vähän liikaa. Vanhastaan tiedän, että alkava viikko vasta rankka onkin, yksi päivä ei oikein riitä palautumiseen. Lauantaivapaan pidän vasta aatonaattona. No, nuo viisi päivää on vaikka aidanseipäänä, ja onneksi on monenmoista kivaa tulossa ensi viikolla kuten joulukahvit työkavereiden kesken.

Tänään napsahtikin isännälle työvuoro, ja olemme viettäneet tyttöseni kanssa "meikitöntä päivää". Se on pitänyt sisällään yökkärissä vetelehtimistä, herkuttelua ja tyhjännauramista. Päikkäreille olin menossa mutta metsälenkki koirien kanssa piristi sen verran että tulinkin teille kertomaan kuulumisia. Vähän olen ehtinyt siivoillakin tänään ja lihapulliakin värkkäsin meille ruoaksi, osa pujahti pakkaseen joulua odottamaan.

Joulutouhuja on tehty työnteon lisäksi viikon varrella, osa tulevista kuvista on jo viime viikonlopun satoa. Tuolta Hannelen Täyttä elämää -blogista löydän tämän tästä ihania ohjeita, kuten nämä pätkiskakut. Hannelelle suurkiitos ja toivottavasti ei haittaa että esittelen täällä omat versioni ja linkkaan ohjeet blogiisi. Hannele on myös loistava valokuvaaja ja blogissa on aivan ihania sisustus- ym. kuvia. Tässä minun kakkuseni:


Ohje kakkuun löytyy täältä. Kakut on säilötty visusti pakkaseen eli maistamaan en ole vielä päässyt, ehkä siellä joulukahveilla sitten. Tuo etualalla oleva kakku on tehty silikonivuokaan ja toinen tavalliseen, ja voisin kyllä vannoa tuon silikonisen nimeen! Tulee kaunis ja kiiltävä kakku kun ei tarvitse jauhottaa vuokaa, kevyt sipaisu voitelua jos sitäkään, ja kakku irtoaa ihan sovinnolla. Kiva ja helppo ohje, kannattaa kokeilla. Myös Hannelen ohjeella tehty fudge on jääkaapissa jähmettymässä, siitä sitten toisella kertaa (meillä siis herkuttelu jatkuu illan mittaan). Tein noihin samaisiin vuokiin myös taatelikakut, ja silikonisessa tuli siitäkin paljon hienompi, joten meillä taidetaan siirtyä kakunteossa kokonaan silikoniaikaan! Yleensä kuivakakuistani onnistuu n. 50 %, ne toiset 50 % jämähtävät kiinni vuokaan ja hajoavat vaikka kuinka voitelisi ja jauhottaisi. Jospa se onnistumisprosentti tämän materiaalin myötä kasvaisi. Leipää ja täytekakkupohjia olen jo aiemmin tehnytkin silikonisiin vuokiin (mallia Ikea, huomattavasti halvempia kuin Iloleipurit ja hyvin toimivat).

Hunajamanteleita olen tehnyt jo useita satseja, ohjeita löytyy netistä esim. täältä
Mantelit tuppaavat meillä katoamaan suoraan pelliltä, mutta muutaman pussukankin olen saanut tehtyä pikkuherkkulahjoiksi:
Laitanpa tähän vielä kuvia näistä työpaikan korttipajatuotoksistani:





Kortteilu on tosiaan mielipuuhiani, ensi vuonna pitää taas värkätä kortit itse!

Se tylsempikin joulunaluspuuha eli siivous on päässyt hyvään vauhtiin. Lapsuudenkodista on kai perintöä se, etten suostu joulua viettämään sottaisessa kodissa. Sotku stressaa enemmän kuin siivous, eli kahdesta pahasta on valittava se pienempi. Enkä mitenkään inhoa siivousta, päinvastoin, siinähän näkee työnsä tuloksen heti - kunnes muutama kuratassu ryntää intopiukeana ulkoa sisälle. Miekkoseni putsasi eilen saunan ja kylppärin ihan  painepesurilla (miehethän käyttävät konetta jos sellainen on puuhaan keksitty, varmaan jos miehet synnyttäisivät niin sekin puuha olisi jotenkin automatisoitu). Mutta puhdasta tuli! Minä jatkoin hinkkaamalla jääkaapin ja uunin, ja muutama mattokin on jo ulkoilutettu. Loppurutistus on sitten ensi viikonloppuna, turhan aikaisin ei meillä kannata siivota juurikin noiden koiruleiden vuoksi.

Nyt aion jatkaa leppoistelua (ja käydä irroittelemassa sen fudgen vuoasta). Eiköhän siitä ensi viikostakin selvitä, sitten onkin joulu jo ihan ovella. Jouluviikon perjantaina käväisen töissä, sitten jatkuu loma parin viikon ajan. Pikku reissuakin on tiedossa, voi ihanuus! 

Hyvää sunnuntai-iltaa ja jouluista viikkoa!

7 kommenttia:

  1. Ihan kun ois mantelit kuvattu meidän keittiössä :D Tosin taso on meillä hippusen tummempi ja laatat isommat. Hunajamanteleita en ookkaan koskaan kokeillu, tehään aina jouluks (ja joskus mullonkin) paahdettuja eli suolaversioita. Kiva idea pussittaa ja antaa muistamisena. Viime joulun alla vein töihin kahvihuoneeseen ja meni kun kuumille kiville ja aika monelle oli eka kerta että maistovat moisia. Nyt ei kyllä enää ehdi värkkäillä, tuntuu puuhaa piisaavan ilmankin :)

    VastaaPoista
  2. NAM mitä herkkui!
    Tartti heti pyytää et Vaimo tekis pari taatelikakkuu mulle..

    VastaaPoista
  3. Nam, mitä herkkuja, saispa tulla maistelemaan :D

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista! Sanna-Mari, hyvä kyökkimaku teillä! Nuo kivitasothan on ikuiset eli ne ei mene vaihtoon vaikka kyllästyisi. Ehdottoman hyvät kyllä, esim kuumat kipot voi huoletta täräyttää niille. Hunajaiset mantelit myös paahdetaan uunissa, sitten vielä keitellään hunaja-vesi-öljyseoksessa ja lopuksi pyöritellään suola-ruokosokeriseoksessa. Ovat kyllä hyviä!

    Toivottavasti Timo sait taatelikakkusi, ehdoton joulunajan suosikkini myös!

    Matelle myös kiitokset käynnistä, mieluusti sinut ottaisin kakkukahvelle!

    VastaaPoista
  5. Voi kamalaa miten rankaa sulla on töissä. Olet jouluna ihan väsynyt.
    Mutta voi miten kauniit ja herkullisen näköiset kakut ja kauniita korttejakin olet tehnyt.
    Kuule Maija, kyllä se joulu tulee, vaikka et kaikkea ehtisi siivota, ole armollinen itsellesi ♥
    Meillä on nyt erilainen joulu, mutta onneksi en ole mikään suuri jouluihminen !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei huolta, Anneli, luitkos tuon "meikittömän päivän" osuuden? Eli on tässä otettu varsin löysin rantein tuo sunnuntaipäivä. Ja ihan hyvissä voimissa olen. Lomaakin tiedossa reilusti, joten kyllä tämän loppurutistuksen jaksaa. Tuo lauantaivuoro kolahtaa vain noin kerran kuussa ja siitä saa sitten sen arkivapaan, joten ei tässä viimeisiä mehuja olla ihmisistä viemässä.

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!