myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Kirjastotäti Etelä-Suomesta kirjoittelee omaksi ja toivottavasti vähän muidenkin iloksi. Asustelen maalla ja perheeseeni kuuluu mies ja lapsia kotona ja maailmalla. Tavoittelen ekologista ja humaania elämänasennetta. Elämääni iloa tuovat luonto, mökkeily, puutarhanhoito, käsityöt, kirjat ja keittiössä puuhastelu. Pidän tanssimisesta ja käyn mielelläni teatterissa ja konserteissa. Minussa asuu myös pieni karavaanari. Omat haasteensa päiviini tuo fibromyalgia sekä liuta muita sairauksia. Blogistani löydät juttua ja kuvia minulle läheisistä asioista sekä kaikenlaista pohdintaa maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Sitä sun tätä syyskivaa

Moikka!

Otsikon mukaan tässä päivityksessä ei ole päätä eikä häntää. Sopii siis tämän hetken fiiliksiin oikein hyvin. 

Purin tänään käden paketin. Huomenna vasta olisi ollut lupa siihen, mutta ajattelin että 12 tuntia sinne sun tänne. Käsi tuntui huutavan pesua ja suihkutusta. Siistiltä näytti, ei siis ollenkaan tulehtuneelta, onneksi. Tikkejä katsellessa kyllä hiukan hirvitti, tosi tiukalla ovat. Tikkien poisto tulee olemaan taas yhtä tuskaa. Onneksi se on vasta ensi perjantain huolia.

Polvikin on jo hyvässä kunnossa ja olen uskaltanut jo hiukan lenkkeillä. Tämän päivän metsälenkin saalis oli melko vaatimaton.
Mutta niin kauniilta näyttivät nuo kanttarellit, että pitihän ne mukaan poimia. Jos vaikka jauhelihakastikkeen sekaan heittäisi. Nyt on ollut kai niin kuivaa, ettei sieniä ole oikein putkahdellut. 

Eilisen päivän vietimme miehen kannsa mökillä pikku huoltohommissa. Ilma oli kaunis, ja harmitti kun tikkien kanssa ei ollut asiaa saunaan eikä uimaan. Ensi viikonloppuna minua ei kyllä mikään pidättele!

Mutta mukava oli nähdä, mitä betonitöilleni kuului. Raparperin lehdet olivat kuivuneet tiukasti betoniin kiinni, ja teräsharjalla niitä rapsuttelin varovasti irti.
Tummat läikät ovat lehtien jäämiä, mutta luulen, että sade ne liottelee ajan kanssa pois. Kaksi näistä matkasi kotipihalle. Etupihalta on kaadettu isoja koivuja, ja halusin jotain kantojen päälle tuon kukkapadan seuraksi.
Yksi lehti jäi mökille, ja yhden onnistuin hajottamaan rapsutteluvaiheessa. 

Erään kannon juureen oli kasvanut sieniä:
Näitä jäi mökinkin kukkakukkulalle muutama. Kameraa ei vaan ollut mukana. Mitäs tuumaatte, maalaisinko nämä kärpässieniksi vai annanko olla ihan naturelleja betoninvärisiä? Vai tekisinkö näistä fantasiasieniä? Lakit valoin hiekkamonttuihin ja jalat tein wc-paperihylsyjen avulla.

Tässä vielä muutama pikku shoppailu. Täytyy myöntää, etten kamalasti pidä vahakangasliinoista. Mutta meillä eräällä koiralla nimeltä Pinja on paha tapa loikkia keittiön pöydälle (luitte oikein, näin kuriton hurtta meillä on!), ja pöytä on sen jäljiltä "hiukan" naarmuinen. Joten kun kiva vahakangas osui kohdalle kohtuuhintaan, niin kaupat tuli!
Tällä duukilla oli hintaa kokonaiset 2 euroa eräässä outlet-myymälässä.
 Siihen hintaan raaskin ostaa toisen myös terassin pöydälle. 
Lämmin syyskuu oli huijannut muutaman lupiininkin kukkaan!
Yksi liina matkasi mökillekin, se oli yllättäen pyöreä, mutta kävi kivasti saunan terassin mutterinmuotoiselle pöydälle.

Samaisesta outlet-myymälästä lähti mukaan muutama astiapyyhe, joita ei tunnu koskaan olevan liikaa.
Näissä oli hauskana jujuna purjerengas koukkuun laittamista varten. Hintaa pyyhkeillä peräti 1,50 e/kpl!

Pimenevät illat houkuttavat polttamaan kynttilöitä. Ja kynttilälyhtyjähän ei kai koskaan ole liikaa. Tämä sipulinmuotoinen lyhty lähti kirpparilta mukaan kolmella eurolla.



Valoisia syysiltoja toivottelen teille kaikille!

7 kommenttia:

  1. Kiva kun olet noin hyvin toipunut molemmista operaatioista.
    Uskon että ensi viikonloppuna nautit saunasta :)
    Upeat nuo raparperinlehdet, kyllä ne lehtienpalat niistä pois liukenee.

    Mukavaa alkavaa viikkoa, lepää kuitenkin vähän ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli, olen kyllä itsekin tosi iloinen hyvästä toipumisesta! Uskon myös että lehdistä tulee hyvät, eikä nuo tummemmat kohdat mielestäni hirveästi haittaa. Ja kiitokset, kyllä päivässä on pituutta joten levätäkin ehtii!

      Poista
  2. ♥ mukavia uutisia, niitä on aina hauskaa lukea! Varmaan selviät tikin poistoistakin.. Hieno raparperi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Riitta Sinikka. Ois kyllä kiva saada joku pitelemään toisesta kädestä kiinni tikkien poistoon...siihen kun ei saa yhtä kivoja mömmöjä kuin itse toimenpiteeseen;).

      Poista
  3. oi ihanat sienet ja raparperin lehdet:)
    siitä se käsiki pikku hiljaa paranee...

    VastaaPoista
  4. Hih miten ihania sieniä-minäkin voisin vaihtaa meidän pihalle puskevat myrkkysienet nuihin :D.Pitääkin ehkä apinoida ja tehdä fantasiasieniä :)

    VastaaPoista
  5. Kiitti vaan Suvi ja Mamma A! Noihin betonisieniin ei kyllä kannata hampaitaan iskeä. Helppoja tehdä, ja voipi olla että innostun niitä vielä maalaamaan kunhan käsi tervehtyy lisää. Ohjeen löysin muuten Ihana-lehdestä, joka on kyllä nimensä veroinen!

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa, kiitos siitä!